tiistai 11. maaliskuuta 2014

Peltojen kunnianpalautus

Etsiessäni kotitilani pelloille uutta vuokralaista pääsin tutustumaan lähemmin maatalouden EU-kiemuroihin. Tällöin minulle myös konkretisoitui se, kuinka ison mullistuksen elinkeino on EU-aikana kokenut. Aiemmat kokemukseni maatalouden käytännön asioiden hoidosta kun olivat viime vuosituhannelta.

Esimerkiksi viljelyä hankaloittavien karikkojen raivaus toki lisää viljelypinta-alaa, mutta maataloustuet eivät raivattua alaa koske. Kyseiset alueet kun on aikanaan rajattu tukien ulkopuolelle. Pellon kivisaarekkeessa kasvavan yksittäisen puun poistoon riitti sentään ilmoitus viranomaiselle. Hyvä näin, sillä kyseinen puu oli jo kaadettu kun asia tuli puheeksi. En tullut edes ajatelleeksi, että olisin tarvinnut moiseen luvan.

Tulevaisuuden vaihtoehtoja pohtiessani toi kunnan maataloussihteeri esiin yllättävän tiedon; peltojeni pinta-ala oli rekistereissä paljon pienempi kuin mikä oli oma käsitykseni. Pellot olivat edellisen vuokralaisen 20 vuoden vuokra-aikana pienentyneet, kun joka saran nurkka oli pyöristynyt ja peltoja ympäröivä metsä oli vallannut alaa vähän kerrassaan. Toisin paikoin piirioja oli jo jäänyt metsän sisään ja traktorilla pyörittiin vain alkuperäisen lohkon keskellä. Vaikka vuokranantajan vikahan se oli, kun ei ollut patistanut leväperäistä vuokralaista pitämään koko pinta-alan viljeltynä.

Lohkojen viralliset pinta-alat on toki määritetty aika ajoin ilmakuvien mukaan, mutta nämä tiedot olivat olleet vain vuokralaisella. Kerroin maatalousviranomaisille, että minulla ei ollut aiemmin ollut mahdollisuutta tutustua rekisterien tietoihin, ja että nyt lohkot on raivattu ennen EU-aikaa olleisiin mittoihinsa. Peltojen kunnianpalautukseksi kutsumani raivausprojekti saikin hyvän päätöksen, kun viranomainen vahvisti lohkoille niiden alkuperäisen pinta-alan mukaiset tukioikeudet.

Peltojen virallinen pinta-ala oli ollut minulta pimennossa, koska kyseiset rekisteritiedot näki vain vuokraviljelijä. Tukioikeuksien omistus ja hallinta kun kulkivat alun perin käsi kädessä myös vuokrapeltojen kohdalla. Onneksi maataloussihteeri kehotti minua siirtämään tukioikeuksien omistuksen ja hallinnan vanhalta vuokralaiselta ensin itselleni ja sitten pelkän hallinnan edelleen uudelle vuokralaiselle. Nythän EU:ssa on valmisteilla asetus, jonka mukaan vuokramaan omistaja ei välttämättä saisikaan enää omistusoikeutta maittensa tukioikeuksiin. Mikäs sen maatalousmaan arvo sitten enää onkaan?

Lue myös:
Peltotilkkujen tulevaisuus puntarissa
Uudisraivaajahengessä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti