sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Hellitä hetkeksi

Kohtaamme arjessamme jatkuvasti kiirettä, melua ja suorituspaineita. Tehokkuus on tavoiteltava hyve. Pitää pystyä aina vain parempaan, ehtiä enemmän ja oltava aina tavoitettavissa. Mutta mihin meillä lopulta onkaan kiire? Mistä jään paitsi, jos suljen puhelimeni ja istun hetken hiljaa yksin?

Kampin kappeli - Kuva: Helsingin seurakuntayhtymä / Esko Jämsä
Kun haluan olla rauhassa omien ajatusteni kanssa, käytän yleensä luonnon terapiaa. Lähden kävelylle lähimetsään tai menen istumaan järven rantaan vaikkapa nuotion äärelle. Elävän tulen lumo on meillä jossakin syvällä vuosisataisessa perimässä. Yhtä lailla rentouttava vaikutus on virtaavan veden tai vaikkapa tähtitaivaan katselemisella. Hiljaisuuden rikkoo vain nuotion räiske, linnun laulu tai veden solina.

Kaikkialla moinen rauhoittuminen ei ole yhtä helppoa. Esimerkiksi kaupunkien keskustoissa saattaa olla vaikeaa löytää rauhallista ja melutonta paikkaa. Luonnon terapeutilla ei ole siellä vastaanottoa.

Kävin Helsingin matkallani tutustumassa Narikkatorin laidalle rakennettuun Kampin kappeliin. Se onkin oikea rauhan tyyssija keskellä suurkaupungin vilinää.

Vaikka kappelin ovi kävi vähän väliä, syntyi penkissä istuessa täysin hiljaisiakin hetkiä. Kun on viettänyt päivänsä hektisessä ja meluisassa ympäristössä, jossa kaikki koohottavat minä-itse-ensiksi- asenteella, on hiljaisuus varsin rentouttava kokemus. Kaiken lisäksi Kampin kappelin arkkitehtuuri on niin omalaatuinen ja puupinnat niin eläviä, että ajatukset ajautuivat väkisinkin pois arkisista murheista. Varttitunnin koeistunnon jälkeen mieleni oli jo paljon levollisempi. Suosittelen lämpimästi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti