sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Hellitä hetkeksi

Kohtaamme arjessamme jatkuvasti kiirettä, melua ja suorituspaineita. Tehokkuus on tavoiteltava hyve. Pitää pystyä aina vain parempaan, ehtiä enemmän ja oltava aina tavoitettavissa. Mutta mihin meillä lopulta onkaan kiire? Mistä jään paitsi, jos suljen puhelimeni ja istun hetken hiljaa yksin?

Kampin kappeli - Kuva: Helsingin seurakuntayhtymä / Esko Jämsä
Kun haluan olla rauhassa omien ajatusteni kanssa, käytän yleensä luonnon terapiaa. Lähden kävelylle lähimetsään tai menen istumaan järven rantaan vaikkapa nuotion äärelle. Elävän tulen lumo on meillä jossakin syvällä vuosisataisessa perimässä. Yhtä lailla rentouttava vaikutus on virtaavan veden tai vaikkapa tähtitaivaan katselemisella. Hiljaisuuden rikkoo vain nuotion räiske, linnun laulu tai veden solina.

Kaikkialla moinen rauhoittuminen ei ole yhtä helppoa. Esimerkiksi kaupunkien keskustoissa saattaa olla vaikeaa löytää rauhallista ja melutonta paikkaa. Luonnon terapeutilla ei ole siellä vastaanottoa.

Kävin Helsingin matkallani tutustumassa Narikkatorin laidalle rakennettuun Kampin kappeliin. Se onkin oikea rauhan tyyssija keskellä suurkaupungin vilinää.

Vaikka kappelin ovi kävi vähän väliä, syntyi penkissä istuessa täysin hiljaisiakin hetkiä. Kun on viettänyt päivänsä hektisessä ja meluisassa ympäristössä, jossa kaikki koohottavat minä-itse-ensiksi- asenteella, on hiljaisuus varsin rentouttava kokemus. Kaiken lisäksi Kampin kappelin arkkitehtuuri on niin omalaatuinen ja puupinnat niin eläviä, että ajatukset ajautuivat väkisinkin pois arkisista murheista. Varttitunnin koeistunnon jälkeen mieleni oli jo paljon levollisempi. Suosittelen lämpimästi!

lauantai 8. joulukuuta 2012

Postilähetys kadoksissa

Vastaanotin postista oudon lähetyksen; paperiarkin jossa ei ollut muuta kuin lähettäjän ja vastaanottajan tiedot. Oletettavasti kyseessä oli kansilehti tai osoitelappu lähetyksestä, jonka varsinainen sisältö oli jäänyt matkalle.

Kirjepostia - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Tiedustelin asiaa puhelimitse Itella Posti Oy:ltä. Minulle vastattiin, että paljoakaan ei ole tehtävissä, jos osoitelappu ja lähetys ovat jossakin vaiheessa matkaa joutuneet toisistaan erilleen, eikä lähetystä ole kirjattu pakettien tapaan postin seurantajärjestelmään. Minua pyydettiin ottamaan yhteyttä suoraan lähettäjään.

Lähettäjä oli verkkokauppa, johon minulla ei ollut tuolla hetkellä avointa tilausta. Kyseessä lieneekin mainos tai muu massapostitus, joten taloudellista vahinkoa minulle ei tämän nimenomaisen lähetyksen katoamisesta todennäköisesti tullut. Tein tapauksesta kuitenkin Postille kirjallisen ilmoituksen. Kerroin olevani huolissani siitä, että postilähetyksiä ylipäätään katoaa.

Postin asiakaspalvelu vastasi ilmoitukseeni parin päivän kuluttua pyydetysti sähköpostilla. Tapahtuneeseen otettiin kantaa vain yleisellä tasolla; postilähetyksen katoamisen tai vahingoittumisen todettiin olevan harvinaista, mutta lähetysten koneellisessa käsittelyssä mahdollista. Samalla kerrottiin, että Postin hallussa on kirjelähetyksistä pudonnutta pientä irtotavaraa odottamassa lähettäjän tai vastaanottajan tiedustelua.

Kerrottakoon siis edelleen vinkkinä kohtalotovereille, että tekemällä tiedustelun Postin sähköiseen palautejärjestelmään, valitsemalla "Lähetyksen viivästyminen /katoaminen" ja antamalla kadonneen tavaran mahdollisimman tarkat tuntomerkit, voi hyvällä onnella vielä päästä normaalina kirjeenäkin lähetetyn karkulaisen jäljille.


lauantai 1. joulukuuta 2012

Kuluttajalla on oikeus mittaustietoihinsa

Tein taannoin energiamarkkinavirastolle tutkintapyynnön paikallisesta energiayhtiöstä, koska se ei suostu sähkön siirtäjän roolissa luovuttamaan minulle tuntikohtaisia sähkönkäyttötietojani online-palvelunsa kautta, ellen ryhdy saman konsernin myyntiyhtiön asiakkaaksi.

Numerosarjat - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Nyt EMV on tehnyt asiassa päätöksensä. Se katsoo, että energiayhtiön menettely ei vastaa valtioneuvoston asetusta 66/2009, jonka mukaan asiakkaalla on oikeus verkonhaltijan käyttöpaikalta keräämään tuntimittaustietoon.

EMV toteaa päätöksessään, että verkonhaltijan pitää toimittaa lukemat minulle selväkielisessä ja vieläpä jatkojalostuksen mahdollistavassa muodossa.

Kyseessä on kuitenkin eräänlainen nahkapäätös, koska verkonhaltijalla on oikeus soveltaa em. asetuksessa mainittua siirtymäaikaa, joka ulottuu vuoden 2013 loppuun.

Mielenkiintoinen sivujuonne päätöksessä on, että siirtymäajasta huolimatta menettely tulee ottaa käyttöön heti, kun verkonhaltijan tietojärjestelmät pystyvät menettelyn vaatimukset täyttämään. Eivätkö järjestelmät ole jo ajan tasalla, jos tieto on saatavilla konsernin myyntiyhtiön online-palvelussa?

Lue myös:
Sähkön tuntimittausten metsästys
Kovat piippuun sähkömittausten metsästyksessä