maanantai 23. heinäkuuta 2012

Tuoksuista syntyy muistoja

Hajuaistia pidetään  näköaistin jälkeen ihmisen toiseksi tärkeimpänä aistina. Sanotaan, että suurin osa maistamistamme mauista on hajuaistin ansiota. Lisäksi väitetään, että jopa 70% tunteistamme perustuu aistimiimme hajuihin. Hajumuisti on uskomattoman tehokas ja tietty haju voi välittömästi palauttaa mieleen muiston.Leivinuuni - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi

Itselleni vuoden kiertokulkuun liittyy kullekin vuodenajalle ominaisia luonnon ja maaseudun tuoksuja jotka palauttavat minut muistojeni lapsuuteen vuosi toisensa jälkeen. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa seipäillä kuivuva heinä, loppukesän auringossa kypsyvä ohrapelto, syyshallan panema perunanvarsi tai sulavan lumen kostuttama keväinen maa. Lapsuuden jouluihin liittyviä tuoksumuistoja lienee meillä kaikilla. Muutama yksittäinen tilanne lapsuusvuosilta on piirtynyt tuoksun ansiosta erityisesti mieleeni. 

Kohdatessani kuusimetsässä pihkantuoksuisen hakkuutyömaan palaan mielessäni aina siihen kevättalviseen päivään, jolloin pääsin alle kouluikäisenä isän reessä mukaan metsätöihin. Mielleyhtymä ei ole haalistunut, vaikka työmaalla touhuaakin nykyään hevosen ja pokasahametsurin sijaan metsätraktori. Tuon tuoksun kohdatessani muistan edelleen esimerkiksi millainen villapaitakin naapurin isännällä oli päällään, kun söimme yhdessä eväitämme tuossa tuoksuvassa ulkoilmakahvilassamme.

Palavan tuohen haju – tai paremminkin tuoksu - tuo puolestaan mieleeni mummoni joka asui lapsuudenkotini naapurimökissä. Mieleni valtaa muistikuva, kuinka mummo sytyttää uuniin tulta tuohiskäppyrän avulla leipoakseen hiivaleipää. En tiedä minkä ikäisenä tai kuinka monta kertaa tuon tilanteen koin, mutta aikaa on kulunut joka tapauksessa useita vuosikymmeniä. Assosiaatio on edelleen niin vahva, että yhtään koivupuuta sisältävää nuotiohetkeä ei jää ilman tätä muistikuvaa.

Mikä on sinun muistojesi tuoksu?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti