maanantai 23. heinäkuuta 2012

Tuoksuista syntyy muistoja

Hajuaistia pidetään  näköaistin jälkeen ihmisen toiseksi tärkeimpänä aistina. Sanotaan, että suurin osa maistamistamme mauista on hajuaistin ansiota. Lisäksi väitetään, että jopa 70% tunteistamme perustuu aistimiimme hajuihin. Hajumuisti on uskomattoman tehokas ja tietty haju voi välittömästi palauttaa mieleen muiston.Leivinuuni - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi

Itselleni vuoden kiertokulkuun liittyy kullekin vuodenajalle ominaisia luonnon ja maaseudun tuoksuja jotka palauttavat minut muistojeni lapsuuteen vuosi toisensa jälkeen. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa seipäillä kuivuva heinä, loppukesän auringossa kypsyvä ohrapelto, syyshallan panema perunanvarsi tai sulavan lumen kostuttama keväinen maa. Lapsuuden jouluihin liittyviä tuoksumuistoja lienee meillä kaikilla. Muutama yksittäinen tilanne lapsuusvuosilta on piirtynyt tuoksun ansiosta erityisesti mieleeni. 

Kohdatessani kuusimetsässä pihkantuoksuisen hakkuutyömaan palaan mielessäni aina siihen kevättalviseen päivään, jolloin pääsin alle kouluikäisenä isän reessä mukaan metsätöihin. Mielleyhtymä ei ole haalistunut, vaikka työmaalla touhuaakin nykyään hevosen ja pokasahametsurin sijaan metsätraktori. Tuon tuoksun kohdatessani muistan edelleen esimerkiksi millainen villapaitakin naapurin isännällä oli päällään, kun söimme yhdessä eväitämme tuossa tuoksuvassa ulkoilmakahvilassamme.

Palavan tuohen haju – tai paremminkin tuoksu - tuo puolestaan mieleeni mummoni joka asui lapsuudenkotini naapurimökissä. Mieleni valtaa muistikuva, kuinka mummo sytyttää uuniin tulta tuohiskäppyrän avulla leipoakseen hiivaleipää. En tiedä minkä ikäisenä tai kuinka monta kertaa tuon tilanteen koin, mutta aikaa on kulunut joka tapauksessa useita vuosikymmeniä. Assosiaatio on edelleen niin vahva, että yhtään koivupuuta sisältävää nuotiohetkeä ei jää ilman tätä muistikuvaa.

Mikä on sinun muistojesi tuoksu?


sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Vihdantekoaika

Kesä-heinäkuun vaihde on parasta aikaa tehdä talven vihdat varastoon. Niinpä itsekin pyöräytin muutaman parin kuivattavaksi. Tätä nykyä ei meillä talvivihtoja urakoida sellaisia määriä kuin lapsuudessani, jolloin niitä tehtiin kymmeniä pareja. Pihasauna kun oli talon ainoa peseytymispaikka kesät talvet.

Vihta saunan seinustalla - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fiSe hyöty noista lapsuuden vihtatalkoista on ollut, että osaan edelleen tehdä mallikkaan vihdan. Sidonnan tosin hoidan perinteisen vitsaksen sijaan nopsasti kumilenkillä. Se pysyy kireänä vihdan kuivuessakin.

Tapaan tehdä tuoreen vihdan läpi kesän aina kun pihasauna lämpiää, eli pari kertaa viikossa. Kuivattuja vihtoja meillä tarvitaan lähinnä keväällä kun puissa ei ole vielä kunnon lehteä. Sydäntalvella ei pihasauna juuri lämpiä - paitsi tietysti jouluna.

Vihta säilyy parhaiten pimeässä ja kuivassa paikassa. Lapsuudenkodissani vihdat säilöttiin ullakolle tai latoon, mutta nykyiselle määrälle meillä riittää pienempikin varasto.

Olen tehnyt ison pahvilaatikon sisäseinille rautalangasta koukut, joista vihdat saa näppärästi roikkumaan. Vihta pysyy hyvän mallisena kun se roikkuu kuivuessaan varsi ylöspäin. Sitten vain pahvilaatikko kiinni ja piharakennukseen varastoitavaksi. Palataan asiaan ensi jouluna.

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Sähkön tuntimittausten metsästys

Paikallisen energiayhtiön viimeisimmän siirtolaskun mukana tuli mainos yhtiön uudesta online-palvelusta, jonka avulla asiakas pystyy seuraamaan sähkönkäyttöään. Palvelu herätti heti kiinnostukseni. Seuraanhan taloutemme energiankäyttöä muutenkin ja tuntirekisteröintiin kykenevä mittaus on meillä ollut jo useamman vuoden ajan.

Sulaketaulu - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Yritin tuloksetta kirjautua kyseiseen palveluun, jonka jälkeen tiedustelin asiaa yhtiön asiakaspalvelusta. Vastaus oli, että palvelu on tarkoitettu vain ”oman myyntiyhtiön” myyntisopimuksille, vaikka mainos postitettiin myös siirtoasiakkaille. Minua kehotettiin kääntymään asiassa sähkönmyyjäni puoleen.

Niinpä kysyin mittaustietojen seurantamahdollisuutta myös sähkönmyyjältäni, mutta heillä kyseinen palvelu on vasta suunnitteluasteella. Tuntirekisteröivien mittareiden asennus on heidän toimitusvelvollisella verkkoalueellaan parhaillaan menossa. Yhtiön online-palvelu tarjoaa vain sopimusten hallintaan ja laskujen seurantaan liittyviä toimintoja.

Energiateollisuus ry on todennut tuntimittausta koskevassa suosituksessaan, että asiakkaalla ja tämän valtuuttamalla taholla on oikeus sähkönkäyttöpaikan mittaustietoihin. Sähkömarkkinalaki puolestaan edellyttää verkkoyhtiöltä sähkönmyyjien tasapuolista kohtelua. Käytäntö tuntuu kuitenkin olevan varsin kirjavaa ja osin hyvinkin kaukana edellämainituista periaatteista.

Taidanpa kääntyä asiassa seuraavaksi Energiamarkkinaviraston puoleen ja testata kuinka lujaa verkkoyhtiö pitää kannastaan kiinni.

Lue myös:
Kovat piippuun sähkömittauksien metsästyksessä
Kuluttajalla on oikeus mittaustietoihinsa