torstai 24. toukokuuta 2012

Harhakäsityksiä ilmalämpöpumpusta - osa 2

Aiemmassa bogikirjoituksessani käsittelin vallitsevia harhakäsityksiä ilmalämpöpumpusta lämmityskäytössä. Nyt on aika tarkastella vastaavasti laitteen käyttöä jäähdytykseen.

Kesäaikainen jäähdytys syö talvikauden säästöt

Tuuletin - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fiAsiat asettuvat oikeaan mittakaavaan, kun konkretisoi jäähdytys- ja lämmitystarpeen. Eteläisessäkin Suomessa yli puolet vuodesta on lämmityskautta. Hellepäiviä puolestaan on keskimäärin parin viikon verran. Sisä- ja ulkolämpötilan tavoiteltu ero voi lämmityskaudella olla jopa 50 astetta, hellepäivinä ero on vain kymmenkunta astetta. Lisäksi ilmalämpöpumpun tehontarve on jäähdytyskäytössä huomattavasti pienempi kuin lämmityskäytössä.

Hellekaudella asumismukavuuden kannalta oleellisista on saada sisälämpötila yön ajaksi tasolle, joka ei häiritse yöunta. Jäähdytystä ei tarvitsekaan pitää päällä jatkuvasti, joskin asunnon rakenne ja rakenteisiin päivän aikana sitoutunut lämpömäärä vaikuttaa oleellisesti jäähdytystarpeeseen. Puurakenteisessa talossamme on helteillä jäähdytetty asuntoa pari tuntia ennen nukkumaanmenoa, ja tällä keinolla lämpötila pysyy miellyttävänä yön yli. Näin toteutettu parin viikon hellejakson aikainen jäähdytys maksaa sähkön energia- ja siirtomaksuina kymmenkunta euroa. Järkevä jäähdytys ei siis syö lämmityskauden satojen eurojen säästöjä.

Ilmalämpöpumppu heikentää sisäilman laatua

Tiedotusvälineissä on esiintynyt aika ajoin otsikoita ilmalämpöpumppuun kesällä pesiytyvistä homeitiöistä ja niiden aiheuttamista terveysongelmista.
Lähtökohtaisesti kesällä käytettävä jäähdytystoiminto laskee sisäilman suhteellista kosteutta, mikä vähentää koko asunnon homehtumisriskiä. On kuitenkin selvä, että jäähdytyskäytössä sisäyksikön kennostoon kertyy huurretta ja kosteutta. Jäähdytyksen päättyessä kennosto pitääkin kuivattaa, jotta siihen ei pesiydy esimerkiksi hometta. Useimmissa laitteissa tämä tapahtuu automaattisesti laitteen jäädessä jäähdytyksen päätteeksi puhaltamaan kennon kuivaksi. Useimmissa pumpuissa on myös ns. plasmatoiminto, joka tutkitusti estää itiökasvustojen syntymistä. Ongelmatapaukset liittyvät laitteisiin, joissa näitä toimintoja ei ole. Käyttäjän tulisi tällöin huolehtia kennon kuivatuksesta manuaalisesti, jolloin se myös jää helposti tekemättä. Kyse on siis käyttövirheestä.

Ilmalämpöpumppu aiheuttaa kosteusongelmia

Edellä kuvatun huurtumisilmiön vuoksi laite puhdistaa kennoston huurteesta aika ajoin, ja sulatusprosessista syntyy vettä. Jäähdytyskäytössä huurretta syntyy sisäyksikköön, lämmityskäytössä ulkoyksikköön. Sisäyksikön sulatusvedet pitää siis johtaa pois. Ideaalitapauksessa ne johdetaan viemäriin, mutta aina se ei ole mahdollista. Putken voi kuitenkin johtaa myös ulos, koska vettä syntyy vain kesäaikaan, jolloin sen jäätyminen poistoputkeen ei ole ongelma.

Myös ulkoyksikön talviaikaisten sulatusvesien poisjohtamiseen kannattaa panostaa, koska lämmityskauden aikana vettä syntyy useita satoja litroja. Moinen määrä saa aikaan vähintäänkin näyttävän jääpadon, eikä ylimääräinen vesi rakennuksen seinustalla ole muutoinkaan suotavaa.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä:
Harhakasityksiä ilmalämpöpumpusta osa 1 - lämmityskäyttö


1 kommentti: