torstai 24. toukokuuta 2012

Harhakäsityksiä ilmalämpöpumpusta - osa 2

Aiemmassa bogikirjoituksessani käsittelin vallitsevia harhakäsityksiä ilmalämpöpumpusta lämmityskäytössä. Nyt on aika tarkastella vastaavasti laitteen käyttöä jäähdytykseen.

Kesäaikainen jäähdytys syö talvikauden säästöt

Tuuletin - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fiAsiat asettuvat oikeaan mittakaavaan, kun konkretisoi jäähdytys- ja lämmitystarpeen. Eteläisessäkin Suomessa yli puolet vuodesta on lämmityskautta. Hellepäiviä puolestaan on keskimäärin parin viikon verran. Sisä- ja ulkolämpötilan tavoiteltu ero voi lämmityskaudella olla jopa 50 astetta, hellepäivinä ero on vain kymmenkunta astetta. Lisäksi ilmalämpöpumpun tehontarve on jäähdytyskäytössä huomattavasti pienempi kuin lämmityskäytössä.

Hellekaudella asumismukavuuden kannalta oleellisista on saada sisälämpötila yön ajaksi tasolle, joka ei häiritse yöunta. Jäähdytystä ei tarvitsekaan pitää päällä jatkuvasti, joskin asunnon rakenne ja rakenteisiin päivän aikana sitoutunut lämpömäärä vaikuttaa oleellisesti jäähdytystarpeeseen. Puurakenteisessa talossamme on helteillä jäähdytetty asuntoa pari tuntia ennen nukkumaanmenoa, ja tällä keinolla lämpötila pysyy miellyttävänä yön yli. Näin toteutettu parin viikon hellejakson aikainen jäähdytys maksaa sähkön energia- ja siirtomaksuina kymmenkunta euroa. Järkevä jäähdytys ei siis syö lämmityskauden satojen eurojen säästöjä.

Ilmalämpöpumppu heikentää sisäilman laatua

Tiedotusvälineissä on esiintynyt aika ajoin otsikoita ilmalämpöpumppuun kesällä pesiytyvistä homeitiöistä ja niiden aiheuttamista terveysongelmista.
Lähtökohtaisesti kesällä käytettävä jäähdytystoiminto laskee sisäilman suhteellista kosteutta, mikä vähentää koko asunnon homehtumisriskiä. On kuitenkin selvä, että jäähdytyskäytössä sisäyksikön kennostoon kertyy huurretta ja kosteutta. Jäähdytyksen päättyessä kennosto pitääkin kuivattaa, jotta siihen ei pesiydy esimerkiksi hometta. Useimmissa laitteissa tämä tapahtuu automaattisesti laitteen jäädessä jäähdytyksen päätteeksi puhaltamaan kennon kuivaksi. Useimmissa pumpuissa on myös ns. plasmatoiminto, joka tutkitusti estää itiökasvustojen syntymistä. Ongelmatapaukset liittyvät laitteisiin, joissa näitä toimintoja ei ole. Käyttäjän tulisi tällöin huolehtia kennon kuivatuksesta manuaalisesti, jolloin se myös jää helposti tekemättä. Kyse on siis käyttövirheestä.

Ilmalämpöpumppu aiheuttaa kosteusongelmia

Edellä kuvatun huurtumisilmiön vuoksi laite puhdistaa kennoston huurteesta aika ajoin, ja sulatusprosessista syntyy vettä. Jäähdytyskäytössä huurretta syntyy sisäyksikköön, lämmityskäytössä ulkoyksikköön. Sisäyksikön sulatusvedet pitää siis johtaa pois. Ideaalitapauksessa ne johdetaan viemäriin, mutta aina se ei ole mahdollista. Putken voi kuitenkin johtaa myös ulos, koska vettä syntyy vain kesäaikaan, jolloin sen jäätyminen poistoputkeen ei ole ongelma.

Myös ulkoyksikön talviaikaisten sulatusvesien poisjohtamiseen kannattaa panostaa, koska lämmityskauden aikana vettä syntyy useita satoja litroja. Moinen määrä saa aikaan vähintäänkin näyttävän jääpadon, eikä ylimääräinen vesi rakennuksen seinustalla ole muutoinkaan suotavaa.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä:
Harhakasityksiä ilmalämpöpumpusta osa 1 - lämmityskäyttö


torstai 17. toukokuuta 2012

Tehostuuko paperinkeräys byrokratialla?

Paperinkeräys on ollut urheiluseuroille, kyläyhdistyksille ja muille yhteisöille perinteinen tulonlähde. Paperia on kerätty kotitalouksista talkoilla ja sen uusiokäyttöön myynnistä saadut tulot on käytetty yhteiseen hyvään.

Paperinkeräys - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Asetelma muuttui toukokuun alussa 2012 voimaan tulleen uuden jätelain myötä. Uudessa laissa laajennettiin tuottajien vastuuta tiettyjen tuotteiden jätehuollon järjestämisessä.

Keräyspaperin osalta nyt paitsi vastuu, myös ensisijainen oikeus järjestää keräys kiinteistöillä on paperin tuottajalla. Tätä oikeutta käyttää mm. metsäyhtiöiden tuottajayhteisö Paperinkeräys Oy, joka huolehtii paperin tuottajalle jätelaissa säädetyistä velvollisuuksista. Muut toimijat saavat vastedes perustaa rinnakkaisia keräys- tai vastaanottojärjestelmiä vain, jos tämä tehdään yhteistoiminnassa tuottajan kanssa.

Talkooperustainen paperinkeräys ei siis enää ole laillista, ellei toiminnasta ole sopimusta Paperinkeräys Oy:n tai muun vastaavan tuottajayhteisön kanssa. Paperinkeräystä aiemmin järjestäneiden tahojen on huomioitava tämä suunnitellessaan tulevaa toimintaansa.

Uuden jätelain tarkoitus on lisätä kierrätystä. Esimerkiksi tuotepakkauksien osalta tämä onkin tarpeen. Paperistakin kerätään muualla maailmassa talteen alle puolet, mutta Suomessa keräysaste on harvasta asutuksesta huolimatta yli 80%. Loppukin menee suureksi osaksi hyötykäyttöön kuten pesän sytykkeeksi. On olemassa riski, että byrokratian lisääminen heikentää paperin keräysastetta lähemmäs yleiseurooppalaista tasoa.

Lähteet: Suomen Ympäristökeskus ja Metsäteollisuus ry

lauantai 5. toukokuuta 2012

Korjataanko edullisesti vai kattaako vakuutus?

Korjautin kuukauden sisään kaksi samankokoista kiveniskemää auton tuulilasista. Toisen korjauksen maksoin itse, toinen tehtiin vakuutusyhtiön lukuun. Korjaukset tehtiin samassa liikkeessä.

Ulosajo liikenneonnettomuus - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Sain jälkeenpäin vakuutusyhtiöltäni selvityksen tuulilasivakuutuksen puitteissa tehdystä korjauksesta. Verratessani selvityksen mukana ollutta korjaamolaskua itse maksamaani selvisi, että työt oli hinnoiteltu eri tavalla. Vakuutusyhtiön maksama hinta oli 15% korkeampi kuin itse suoraan maksamani hinta vastaavasta korjauksesta. Hinnasta ei neuvoteltu eikä kuitista ilmene minkäänlaista alennusta.

Ensireaktiona olin tyytyväinen kun itse maksamani korjaus vaikutti edulliselta. Asiaa uudemman kerran mietittyäni kuvio ei vaikuttanutkaan enää niin hyvältä – asiakkaaltahan ne vakuutusyhtiönkin rahat ovat viime kädessä peräisin.

Tapaus lienee pienen mittakaavan tyyppiesimerkki siitä kuinka vakuutusyhtiöiden lukuun tehtävät työt hinnoitellaan heti kun vahinkotarkastajan silmä välttää – muuallakin kuin auto- ja liikennevakuutuksissa.