maanantai 16. huhtikuuta 2012

Kaapelit maahan hinnalla millä hyvänsä?

Viimeaikaisten myrskytuhojen ja niitä seuranneiden sähkökatkosten siivittämänä työ- ja elinkeinoministeriö esittää maamme sähköverkon rakentamista säävarmemmaksi, eli sähkölinjojen laajamittaista maakaapelointia.

Voimalinja - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Kantaverkon suurjännitelinjojen ja 110 kV alueverkkojen johtokadut on rakennettu niin leveiksi, että ne ovat ns. puuvarmoja. Yksittäiseen talouteen sähköä johtava 380 V pienjännitejohto on puolestaan yleensä taajamien ulkopuolellakin eristettyä ilmakaapelia, joka ei ole niin vikaherkkää kuin avojohto. Haaste onkin maakuntien keskijännitteinen, yleensä 20 kV jännitteinen jakeluverkko, joka on rakennettu suurimmaksi osaksi avojohdoilla.

Sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi ehdotetaan kaapelointiasteen merkittävää nostoa. Hankkeen arvioidaan maksavan jopa 5,0 -6,7 miljardia euroa, eli useita tuhansia euroja käyttöpaikkaa kohti. Laskun maksaisivat luonnollisesti verkkoyhtiöiden asiakkaat. Paljon avojohtoverkkoa omistaville maaseudun verkkoyhtiöiden tapauksessa tämä saattaa edellyttää jopa sähkön siirtohinnan kaksinkertaistamista. Kannattaisiko kuitenkin harkita, kuinka järkevää on yksioikoisesti kaivaa siirtolinjat maan alle?

Keskijännitelinja palvelee aina isompaa kuluttajajoukkoa, joten sen käyttövarmuuteen panostaminen on perusteltua. Pienjännitelinjan takana on sen sijaan yleensä vain yksittäinen talous, jolloin linjan vikaantumisen vaikutus on varsin rajallinen. Toki kaikki sähkökatkot ovat loppukäyttäjän kannalta valitettavia, mutta todellista kriisivalmiutta ajatellen tilanne pysyisi hallinnassa, kunhan esim. viestiverkkojen tukiasemien sähkönsyöttö varmistetaan.

Keskijännitelinjoja on maassamme noin 100 000 kilometriä ja pienjännitejohtoja noin 190 000 kilometriä. Keskijännitekaapelointi on pienjänniteverkon kaapelointia kalliimpaa, mutta urakan kustannuksista häipyisi kuitenkin noin kolmasosa, jos maakaapeloitaisiin pääosin vain keskijänniteverkko.

Kustannuksia saataisiin pudotettua edelleen soijoittamalla kaapelit soveltuvin osin maanteiden varsiin, mikä on noin 30 % edullisempaa kuin sijoitus muualle maastoon. Ilmakaapeli- ja avolinjojenkin vikaherkkyys ja jakeluhäiriöiden kesto ovat pienemmät, jos linjat rakennetaan teiden varsille.

Näidenkin keinojen jälkeenkin projektissa riittää maksamista, koska verkkoyhtiöiden taloutta rasittaa jo meneillään oleva miljardiluokan investointi etäluettaviin, tuntirekisteröiviin mittareihin.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö ja Aamulehti


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti