sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Hölmöläisten windfall-vero

Hallitus sopi kehysriihessään jo aiemminkin väläytellyn windfall-veron käyttöönotosta vuonna 2014. Mitä tällä verolla saadaankaan aikaan – paitsi kasvatettua verokertymää?

Ydinvoimala - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Yleinen trendi on tukea vähäpäästöisiä energiantuotantomuotoja. Tätä varten on luotu mm. päästökauppajärjestelmä, jonka seurauksena kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavien tuotantomuotojen tuotantokustannus kasvaa ja kilpailukyky heikkenee. Näin vähäpäästöiset ja päästöttömät energiantuotantomuodot saavat luonnostaan paremman jalansijan markkinoilla.

Ajan myötä vähäpäästöinen tuotantotekniikka valtaa alaa luonnostaan, koska kannattavina tuotantomuotoina niihin satsataan sekä investointirahaa että tutkimus- ja tuotekehitysresursseja. Tämä taitaa kuitenkin jäädä ainakin Suomessa teoriaksi, koska puntteja ollaan tasoittamassa. Päästöttömiä tuotantomuotoja tullaan rankaisemaan windfall-verolla siitä, että ne hyötyvät päästökaupasta. Eihän sen näin pitänyt mennä!

Kerrataanpa vielä. Ensin luodaan päästökauppajärjestelmä, joka nostaa päästöjä aiheuttavan energiantuotannon ja sähkön tukkumarkkinamekanismien kautta kaiken sähkön hintaa. Sitten määrätään tämän seurauksena edullisimmaksi osoittautuneille tuotantomuodoille uusi vero, joka nostaa puolestaan niiden tuotantokustannusta ja edelleen sähkön hintaa.

Palataan alkuasetelmaan, jossa kaikki resurssit kilpailevat markkinalla tasaväkisesti päästöistä riippumatta. Lopputuotteen hinta kuluttajalle vain on näiden keinotekoisten kommervenkkien seurauksena noussut. Kuulostaa hölmöläistarinalta.


tiistai 20. maaliskuuta 2012

Hankikannoilla

Lapsesta asti olen nauttinut hankikannoilla hiihtämisestä. Tuohon liikuntamuotoon liittyy mahtava vapauden tunne, mahdollisuus liikkua luonnossa joutuisasti omin voimin, riippumatta tie- ja polkuverkostoista. Tunnetta vahvistaa myös hieno vuodenaika, kun kevät on saamassa yliotteen talvesta.

Kunnon kantava hanki on vain viime vuosina ollut valitettavan harvinaista herkkua. Sydäntalven jälkeen kevät on tullut niin joutuisasti, että runsaskin lumipeite on sulanut yhtäkkiä lämpötilan pysyessä yötä päivää plussalla.

Talviaamuinen latu - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Viime viikonloppuna sattui vihdoinkin kaunis pakkasaamu hankikantoineen vapaapäivälle. Niinpä lähdin tavoittamaan suksilla erästä lähiseudun metsäjärveä, johon liittyy paljon muistoja nuoruusvuosilta. Teimme noihin maisemiin  isompien poikien kanssa telttaretkiä, joilla kartutimme erätaitojamme.

Tuo suorantainen järvi on tiettömän tien takana ja täten varsinainen rauhan tyyssija, jossa on tehty karhuhavaintojakin. Erämaailluusion pilaa vain järven yli 1970-luvulla rakennettu sähkölinja.

Lähdin matkaan suoraan kotipihasta hiihtelemällä ensin peltoaukealta toiselle. Yhtä metsäkannasta ylittäessäni pelästyin, kun joutsenten kevätmuuton kärkijoukko teki äänekkään ylilennon kohti pohjoista.

Viimeiset pari kilometriä hiihdin pitkin mainitsemaani sähkölinjaa. Puuton linjakatu toimi mainiona hiihtoväylänä. Pistävä haju vahvisti havaintoni tassunjäljistä, kettu oli vastikään käyttänyt samaa kulkuväylää.

Sujuttelin linjaa pitkin aina isolle kukkulalle asti, josta avautuu näkymä tuolle tutulle järvelle. Pysähdyin nauttimaan vähäisiä eväitäni auringon kivutessa yhä korkeammalle. Jostakin kaukaa kuului teeren soidin. Tunsin olevani sinut ympäröivän luonnon kanssa.


keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Tuulesta temmattuja energiaratkaisuja

Tuulivoimahankkeita nousee Suomeen kuin sieniä sateella. Ilmiön taustalla ei ole niinkään energiantuottajien huoli ilmastonmuutoksesta, vaan tuulivoimainvestoinnin tuoton takaava syöttötariffi, jonka määräaikaisuus on luonut alalle melkoisen buumin. Markkinaehtoisesti kannattamattomat tuulivoimalat pitää saada mahdollisimman pian pystytettyä ja pyörimään, jotta syöttötariffin takuuhinnasta päästäisiin nauttimaan mahdollisimman pitkään.

Uusiutuvaa energiaa - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fiSuomen tuulivoimayhdistyksen mukaan hankkeita on tällä hetkellä vireillä noin 7800 megawatin edestä. Syöttötariffin piiriin otetaan laitoksia kuitenkin mukaan vain siihen asti, kun kapasiteetti saavuttaa 2500 megawatin tason. Vain nopeimmat siis pääsevät nauttimaan tariffin eduista, ja järjestelmän ulkopuolelle jäävien hankkeiden toteutusta tullaan arvioimaan aivan toisin perustein.

Lainlaatijan visiossa tariffijakson jälkeinen markkinatilanne mahdollistaisi kannattavan tuulivoimatuotannon ilman yhteiskunnan tukia. Totuus kuitenkin on, että nykyisillä markkinamekanismeilla tuulivoima ei korvaa sen paremmin perus- kuin säätövoimaakaan muualla kuin kahvipöytäkeskusteluissa. Tuulivoiman, samoin kuin aurinkoenergian hyödyntämisessä on periaatteellinen ongelma - emme pysty määräämään milloin energiaa tuotetaan.

Tuulivoima pääsee sekundaenergian maineestaan vasta, kun energiaa pystytään varastoimaan isossa mittakaavassa kustannustehokkaasti tai kun energian käyttökohteet joustavat tuotantokapasiteetin käytettävyyden mukaan. Asiantuntijat vakuuttavat, että kaupallisen mittakaavan sähkövarastot ovat totta jo ensi vuosikymmenellä. Jälkimmäisen toimintamallin mukaiseen kysyntäjoustoon tarvittava älyverkkoteknologia sen sijaan on jo olemassa. Enää täytyisi muuttaa kuluttajien asenneilmapiiri ja kulutustottumukset. Siihen ei enää yksi vuosikymmen riitäkään - puhutaan sukupolvista.

Lue myös: Tuulivoimalatko rahasampoja

maanantai 5. maaliskuuta 2012

Nähdään tien päällä

Jouduin uudistamaan ajokorttini. Näkökykyni on vuosien saatossa muuttunut niin, että tarvitsen silmälasit auton ajamiseen, eikä vanhassa kortissani ollut mainintaa silmälasien käyttöpakosta.

Näkötesti - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Kaiken kaikkiaan ajokortin uusimisprosessi oli varsin byrokraattinen. Poliisin lupatoimiston aukioloajat kun ovat sellaiset, että normaalissa päivätöissä käyvän on hankala viraston aukioloaikaan asioitaan hoitaa, eikä lomaketta pystynyt täyttämään verkossa. Lisäksi uuden kortin valmistumisesta ei suostuttu ilmoittamaan mitenkään, vaan sen perään piti itse aika ajoin kysellä.

Korttiin tarvittavat passikuvatkin piti edelleen toimittaa paperivedoksina, vaikka viranomaisten hanke kuvien toimittamisesta lupa-anomuksen sähköisenä liitteenä on ollut käynnissä jo vuosikaudet. Kaukana ovat ajat, jolloin Suomen kehuttiin olevan tietotekniikan hyödyntämisessä eturintamassa.

Mutta palataanpa takaisin varsinaiseen ajamiseen. Näkökyvyn pitää ratin takana olla kohdallaan, se on selvä. Liikenteessä tulee joka tapauksessa vastaan tilanteita, joissa pimeys, tuulilasille lentävä kura, matalalta paistava aurinko tai vastaantulijan häikäisevät valot nostavat reaktioaikaa niin, että näkökyvystä ei enää voi tinkiä.

Kuljettajien todellista näkökykyä valvotaan kuitenkin varsin vähän, vaikka se saattaa muuttua nopeastikin. Tutkimuksissa on todettu autoilijoiden keskimääräisen näkökyvyn heikkenevän kuljettajien keski-iän noustessa. Ratsiassa tarkistettava "Erityisehto 1" merkintä ajokortissa ja lasit nenällä eivät kerro kuljettajan näkökykyvystä yhtään mitään.

Nykysäännöksin autoilijan näkökyky tarkistetaan ajokortin hakuvaiheen jälkeen vain kerran, 45 vuoden iässä. Uudelleen näöntarkastukseen joutuu vasta, jos ajokortin voimassaoloa halutaan jatkaa kuljettajan täyttäessä 70 vuotta.

Ajoneuvossa itsessään näkemiseen ja turvallisuuteen vaikuttavat seikat kuten valojen toiminta sekä tuulilasin ja lasinpyyhkimien kunto tarkistetaan vuosikatsastuksessa. Auttaisiko, jos kuljettajille tarjottaisiin samassa yhteydessä mahdollisuutta näkökykynsä testaukseen? Jo yksinkertainen näkötesti perinteisellä E-taululla saattaisi auttaa riskikuljettajia havahtumaan ja hakeutumaan tarvittaessa silmälääkärin tai optikon vastaanotolle.