maanantai 23. tammikuuta 2012

Sähköä voi säästää puolivahingossa

Laki energiamarkkinoilla toimivien yritysten energiatehokkuuspalveluista edellyttää sähkön vähittäismyyjiltä tämän vuoden alusta loppukäyttäjäraportointia.  Raportissa on oltava vähintään:
  • Asumisen energiatehokkuus - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fiTiedot loppukäyttäjän energiankulutuksesta raportin ajanjaksolta ja sitä edeltäneeltä kolmelta vuodelta, kuitenkin enintään siltä ajalta, jonka asiakassuhde on kestänyt
  • Tietoja loppukäyttäjän energiankulutuksesta verrattuna muihin vastaaviin loppukäyttäjiin
  • Tietoa energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä ja lisätietoja antavien tahojen yhteystietoja
Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksella tehtiin jo 90-luvun alussa tutkimus tämän tapaisen laskutuspalautteen vaikutuksesta kotitalouksien sähkönkulutukseen. Aineistoa kerättiin kolmen vuoden ajan noin tuhannelta sähkölämmitystaloudelta. Tutkimuksen mukaan pelkkä sähkön käytön raportointi auttoi asiakkaita säästämään 3-5 % sähkönkäytöstään. Uusi velvoite loppukäyttäjäraportoinnista on siis mielekäs.

Edellä mainitun tutkimuksen aikaan kyseessä oli luonnollisesti pelkkä kirjeitse postitettu raportti. Uusi lakikaan ei ota kantaa raportointitapaan. Lisääntyvä automaattinen mittarinluku mahdollistaa kuitenkin nopean tiedonkeruun ja lähes ajantasaisen raportointipalvelun internetin välityksellä. Nykyään energian myyjät tarjoavatkin yhä monipuolisempia palveluja jossa kuluttaja pääsee porautumaan kulutuskäyttäytymiseensä tietoihin yhä syvemmälle. 

Mielenkiintoista kuinka merkittäviä säästöjä jo pelkkä kuluttajan tietoisuus omasta energiankäytöstään saa aikaan. Tieto ja tietoisuuden mahdollistama energiansäästö on rahan arvoista etenkin sähköä paljon käyttävälle sähkölämmittäjälle, joita Suomessakin on yli puoli miljoonaa. Tähän asti tutustumistani palveluista puuttuu kuitenkin oleellinen ominaisuus -kulutuksen lämpötilanormeeraus, jonka avulla lammitystarpeeltaan erilaiset vuodet saataisiin samalle viivalle. Tässä ilmainen vinkki palveluportaalien kehittäjille!

Lähde: Energiateollisuus ry


sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Tipaton tammikuu ja puolenvälin krouvi

Luen itseni alkoholin kohtuukäyttäjiin. Arvio ei ole yksin omani, onhan alkoholinkäyttöäni kontrolloitu mm. työterveyden ikäkausitarkastuksissa. Yllätys noissa kontrolleissa on ollut lähinnä se, kuinka paljon alkohoholia "kohtuukäyttöönkin" mahtuu ennen kuin se nähdään potentiaaliseksi ongelmaksi. Omia juomatapojaan, päihderiippuvuuttaan ja riskitasoaan voi kartoittaa myös esimerkiksi A-klinikkasäätiön Päihdelinkki-sivuilla.

Oluttuoppi - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Vielä opiskeluiässä olin täysin absolutisti. Olin nuorempana nähnyt ja kokenut alkoholinkäytön varjopuolia sen verran paljon, että katsoin parhaaksi pysyä erossa koko aineesta.

Myöhemmällä iällä on alkoholin käyttöni kuitenkin pikku hiljaa lisääntynyt. Krapulaan johtavaa humalaa en nytkään juuri ota, mutta olen huomannut, kuinka salakavalasti päivätyön jälkeen on helppo ottaa pari rentouttavaa, oli päivän rasitus sitten henkistä tai fyysistä. Olut kuuluu myös osaksi saunomista ja saatan palkita itseni oluella tai siiderillä myös pitkän pyörä- tai hiihtolenkin jälkeen.

Asia alkoi vaivata sen verran että päätin kokeilla tipatonta tammikuuta. Itse asiassa idea tuli ystävältäni, joka kertoi uudenvuodenpäätöksestään ja kehotti minuakin mukaan. Päätös kun pitää paljon paremmin jos sen kertoo toiselle.

Otsikon ristiriitaisesta kielikuvasta huolimatta ei pidä luulla etteikö päätökseni olisi pitänyt. On kuitenkin tunnustettava, että aluksi oli outoa saunoa ilman tuttua saunaolutta. Sen verran syvälle juurtunut tapa se jo tuntuu olevan. Aloin miettiä, onko kyseessä todellakin vain tapa vai jo jonkin asteinen riippuvuus. Samalla taisin toteuttaa tipattoman tammikuun perusajatusta - pysähdyin arvioimaan omia alkoholinkäyttötottumuksiani.


lauantai 7. tammikuuta 2012

Onko sähköautosta polttomoottorin syrjäyttäjäksi?

Suomi haluaa sähköautoilun eturintamaan pääkaupunkiseudulla toteutettavan pilottihankkeen voimin. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen eli Tekesin EVE-ohjelman tavoitteena on sähköisiin ajoneuvoihin ja työkoneisiin liittyvän liiketoiminnan kehittäminen Suomessa.

Voimaa paristosta - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Panostusta sähköautoiluun perustellaan sen ympäristöystävällisyydellä. Kuitenkin sähköauton kori, runko, renkaat, sisustus - kaikki muu on valmistettu yhtä lailla ympäristöä rasittavalla tekniikalla ja samoista raaka-aineista kuin perinteisessäkin autossa, vain voimanlähde on erilainen.

Keskitytään siis moottoriin. Sanotaan, että sähköautossa se ei tuota päästöjä, on lähes äänetön, ja sen hyötysuhde on parempi kuin polttomoottorin. Onko tässä koko totuus?

Ensinnäkin sähköautolla ajaminen on päästötöntä vain, jos auton käyttämä sähkö on tuotettu päästöttömästi. Toiseksi, jos liikenne siirtyy käyttämään pääasiassa hiilidioksidivapaasti tuotettua sähköenergiaa, missä tämä kaikki sähkö tuotetaan? Olemassa olevilla energiaratkaisuilla sähkö joudutaan tuottamaan valtaosin esim. ydinvoimalan tyyppisissä lauhdutuslaitoksissa, jolloin sähköauton kokonaishyötysuhde ei enää ole juurikaan sen kummempi kuin polttomoottoriauton.

Sähköauton akuston vaatimaton varauskyky, lyhyt käyttöikä ja valmistustekniikan korkea hinta ovat tällä hetkellä sähköauton kehityksen akilleen kantapäitä. Sähkömoottorin hyvän hyötysuhteen kääntöpuolena on myös vähäinen hukkalämpö, joten esimerkiksi Suomen talviolosuhteissa sähköautossa täytyy olla keino tuottaa lämpöä matkustamoon ja myös akustolle sen varaustilan ylläpitämiseksi. Myös sähköautojen latausverkoston rakentaminen vaatii mittavia investointeja. Kaiken lisäksi tekniikka on vielä vailla standardiratkaisuja ja siten varsin kirjavaa; jotkin valmistajat kehittävät akustojen pikalatausominaisuuksia, toiset huoltoasemalla vaihdettavia akustoja.

Kaiken tämän sähköautohypetyksen keskellä ei pidä unohtaa, että myös polttomoottoritekniikka on viime vuosina kehittynyt hurjasti. Tekniikkaan panostetaan isojen teollisuusjättien voimin kymmenissä maissa. Ympäristövaateiden kannustamana samalla polttoainemäärällä pääseekin aina vain pidemmälle ja autojen ominaispäästöt putoavat vuosi vuodelta. Uudet autot pystyvät hyödyntämään perinteisen fossiilisen polttoaineen mukana yhä isompia osuuksia uusiutuvaa polttoainetta.

Sähkö- ja polttomoottorit yhdistävä hybriditekniikka on yksi välimallin ratkaisu ja soveltuu parhaiten henkilöautoihin ja nykivään kaupunkiliikenteeseen, jossa polttomoottorin hyötysuhde on pienimmillään. Raskas liikenne ja pitkät matkat ajetaan vielä pitkään polttomoottoreiden voimin.

Sähkö yleistyy autojen voimanlähteenä akkuteknologian kehittyessä. Ei kuitenkaan pidä panna kaikkia munia samaan koriin ja yksisilmäisesti uskoa sähköauton kaikkivoipaisuuteen. Myös polttomoottoreiden ja niiden polttoaineiksi soveltuvien biokaasun, biodieselin ja bioetanolin kehitykseen pitää panostaa. Nestemäisten liikennepolttoaineiden eduksi on katsottava myös jo olemassa oleva jakeluverkosto ja muu infrastruktuuri.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 267/2011