torstai 15. syyskuuta 2011

Vuorotteluvapaa vastatuulessa

Maamme hallitus kehuu edistävänsä työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Tavoitteissa on myös työurien pidentäminen ja työllisyysasteen parantaminen. Vuorotteluvapaajärjestelmä tukee kaikkia näitä tavoitteita. Kuitenkin kynnystä vapaalle jäämiseen ollaan nostamassa pienentämällä vuorottelukorvausta ensi vuoden alusta. Miten tämä yhtälö toimii?

Leija taivaalla - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Alun perin kokeiluna alkanut vuorotteluvapaajärjestelmä vakinaistettiin vastikään viime vuoden alusta. Kokeiluasetella järjestelmä ehti olla 15 vuotta. Mitä uutta nyt on ilmennyt, kun korvausperusteita ollaan muuttamassa? Tuskin mitään – paitsi että säästöjä pitää nyt löytää joka momentilta, hinnalla millä hyvänsä.

Ensinnäkään ei pidä unohtaa, että työnantajan on otettava vuorottelijan tilalle työtön työnhakija. Valtio siis säästää työttömyyskorvauksissa. Pitkällä tähtäimellä vielä tärkeämpää työllisyydelle on työttömän järjestelmän kautta saama työkokemus. Vuorotteluvapaan sijaisuus on ollut monelle työttömälle avain pysyvämpään työsuhteeseen. Tämä on todistettu Jyväskylän yliopiston tekemässä vuorotteluvapaan seurantatutkimuksessa.

Uusi linjaus sotii myös työurien pidentämistavoitetta vastaan. Edellä mainitussa tutkimuksessa vuorottelun koettiin nimittäin edistävän varsinkin vanhempien työntekijöiden työssä jaksamista. Takaisinmaksua panostukselle saadaan myös näiden n. 20 000 vuorottelijan terveydenhoitokustannuksissa. Jo pelkkä tietoisuus mahdollisuudesta vuorotteluvapaan käyttämiseen auttaa jaksamaan töissä.

Vuorotteluvapaan hyödyntämiseen saattavat kannustaa myös muut seikat. Moni käyttää vuorotteluvapaan esimerkiksi kouluttautumiseen. Itse kerroin downshifting-aiheisessa blogikirjoituksessani haaveilevani pitäväni vuorotteluvapaata kun perheen nuorimmainen aikanaan aloittaa koulunkäynnin. Miten lasten turvallinen ja tasapainoinen kehitysympäristö mitataan rahassa?

Väestön ikärakenteen muutos on johtanut siihen, että vuorotteluvapaata otetaan enenevissä määrin, jotta voidaan hoitaa ikääntyviä vanhempia. Näin vuorottelijat vähentävät yhteiskunnan muita kustannuksia, mutta se ei näy valtionvarainministeriön laskelmissa.

Vuorotteluvapaakorvausten leikkauksista realisoituva säästö jääneekin tuntuvasti tavoiteltua pienemmäksi. Edellä mainittuine seurannaisvaikutuksineen se voi jopa kääntyä lisälaskuksi. Moista säästämistä ei Elon laskuoppi tuntenut.


Lähteet: Valtioneuvoston hallitusohjelma, vuoden 2012 tulo- ja menoarvio, Kansaneläkelaitos sekä Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen vuorotteluvapaan seurantatutkimus.


Jos pidit tästä artikkelista, voit kiittää kertomalla siitä kavereillesi esimerkiksi Facebookin tai Twitterin kautta oheisten jakopainikkeiden avulla. Tai jätä kommentti, pidit sitten tai et. Kiitos!

1 kommentti: