torstai 18. elokuuta 2011

Kiehtova sääksi

Muistan vieläkin ensimmäisen kohtaamiseni kalasääsken kanssa. Lintu pelästytti minut pahanpäiväisesti pudottautumalla veteen kuin kivi ollessani pikkupoikana lähijärvellä onkimassa.

Kalasääski onkin yksi kiehtovimmista lajeista suomalaisessa luonnossa. Tämä poikkeuksellinen petolintu kun syö yksinomaan kalaa. Kooltaan haukkojen ja kotkien välille sijoittuva sääksi pystyy pitkäsiipisenä lintuna nostamaan vedestä kilonkin painoisia kaloja, mutta tyypillinen saaliskala on paljon pienempi.

Kalasääski saalistaa - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Komealla molskahduksella säestetty sääksen saalistussyöksy on näkemisen arvoinen kokemus. Halusin mahdollistaa kokemuksen myös lapsilleni ja niinpä suuntasimme matkamme Kangasalan Pohtiolammelle, johon linnuille on rakennettu sääksisäätiön tuella pieni lohia vilisevä lampi kalastusaltaaksi.

Kun järvellä sääksen havaitsee harvoin ja silloinkin vasta iskun tapahtuessa, Pohtiolammella sääksiä liikkuu niin usein, että sen voi bongata lähes takuuvarmasti aitiopaikalle rakennetusta tähystystornista. Niinpä mekin pääsimme todistamaan kahden sääksen saalistusta. Pikku kiikaroijien iloksi toinen lintu vieläpä poseerasi hyvän tovin puunlatvassa ennen lentonäytöstä ja saaliin nostoa.

Olen istunut monta kesäaamua Pohtiolammen ruokinta-altaan äärelle rakennetussa kuvauskojussa ihailemassa ja valokuvaamassa sääksen saalistusta. Aamusella sääksen näkee saalistamassa keskimäärin 3-4 kertaa tunnissa. Poikaset saalistavat itse vasta juuri ennen syysmuuttoa, joten poikueen ruokkiminen vaati jatkuvaa saalistusta. Hyvällä säällä sääksi voi lentää saalistuspaikalle jopa yli 30 km:n matkan pesäpuultaan. Näin elokuun lopulla poikasten ollessa nälkäisimmillään Pohtiolammen altaalla nähdään jopa 150 iskua päivässä!

Suomen sääksikanta pesii pitkälti ihmisen pystyttämien tekopesien varassa ja sääksen pesäpuut ovat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja. Meillä Hämeessä sääksikanta on yksi tiheimmistä ja yksi asuttu pesimäpuu on parin kilometrin päässä kotoamme. Tukevalatvaiseen mäntyyn on aikoinaan tehty laudoista alusta ja sen päälle oksista pesä, josta sääkset ovat vuosien saatossa kasvattaneet liki metrin korkuisen rovion.

Tänä kesänä sääksien iskuja Pohtiolammella on voinut seurata myös ajantasaisesti altaan reunalle asennetun web-kameran ansiosta. Kamera taltioi kaikki kesän aikana tapahtuneet iskut ja kuvamateriaalia analysoidaan sääksisäätiön tutkimuksiin. Sääksisäätiöllä on web-kamera myös Janakkalassa sijatsevalla sääksen pesällä, mutta tämän kesän poikue menehtyi kesäkuun puolivälissä. Toisen web-kameralla varustetun sääksen pesän asukkailla Hailuodon Marjaniemessä ollut onnistuneempi pesintä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti