perjantai 22. heinäkuuta 2011

Minun maisemani

Kesämaisema 2001 - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fiSuomen luonnonsuojeluliiton Suomen luonto-lehdessä julkaistiin aikoinaan palstaa "minun maisemani" jossa lehden lukijat saivat esitellä mielimaisemansa. Kesällä 2001 ottamani kuva männikköisestä kalliomaisemasta julkaistiin taustatarinoineen Suomen luonto-lehdessä saman vuoden syksyllä.

Poikkean tuolla paikalla edelleen muutaman kerran kesässä maastopyörälenkilläni ja aika ajoin myös perheen kanssa yhdistetyllä marjastus- ja eväsretkellä. Minulla on tuohon maisemaan myös tunnesiteitä, koska se on äitini lapsuudenmaisemia.

Kesämaisema 2011Kun tuo kymmenen vuoden takainen lehtijuttu osui sattumalta käsiini, lähdin varta vasten käymään kuvauspaikalla ikuistaakseni tämän hetkisen tilanteen ja verratakseni kuinka maisema on kymmenessä vuodessa muuttunut.

Kuvia verratessa voi havaita että muutoksia on tapahtunut varsin vähän. Taustalla näkyvän laakson lehtipuut ovat kasvaneet sen verran että kaukana siintänyt järvi jää nyt niukasti puunlatvojen taakse. Etuoikealla kasvanut mänty on kadonnut ilmeisesti tuulenkaadon seurauksena ja etualalla maannut puunrunko on maatunut näkymättömiin. Tilalle on noussut muutama uusi männyntaimi. Kuvan vasemmassa reunassa jo aiemmin kallellaan ollut puu on kallistunut entisestään. Muutoin maisema on pitkälti entisellään, itse männikkö on lähinnä saanut oksiinsa tuuheutta.

Kuvien perusteella ei voi kuin ihmetellä tilastoja, joiden mukaan Suomen metsien kasvu on liki kaksinkertainen hakkuisiin verrattuna eli metsävarannot kasvavat koko ajan. Maassamme on oltava paljon tuottoisia talousmetsiä, koska pohjoisessahan kasvu on vielä niukempaa kuin näiden kuvien hämäläisessä kalliomaisemassa.



maanantai 11. heinäkuuta 2011

Liikuntaa nettiaikakaudella

Monikaan harrastus ei näin nettiaikakaudella ole entisensä. Otan esimerkiksi itselleni läheisen pyöräilyn, jota olen harrastanut parisenkymmentä vuotta - lähinnä maantiellä mutta myös maastossa. Harrastuksesta ei juuri löydy osa-aluetta johon netti ei toisi lisämaustetta.

Jo lajiin tutustuminen on helpompaa kuin ennen. Harrastusvälineisiin voi tutustua verkkokaupassa ja keskustelupalstoilta löytää harrastajia lajin joka alakulttuurista. Alan messut ja tapahtumat tarjoavat runsaasti tietoa myös netin kautta ja ammattilaiskilpailuja pystyy seuraamaan netistä reaaliaikaisesti.

Ekg-käyrä - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Pyörän, varaosien, tekstiilen ja muiden varusteiden osto käykin nettikaupassa käden käänteessä. Jos tietää mitä tahtoo, ulkomaisestakin nettikaupasta tavaran saa edullisesti ja nopeasti. Uutta pyörää ostaessa moni grammanviilaaja rakentaa pyöränsä ensin virtuaalisesti netissä nähdäkseen miten eri osakokonaisuudet vaikuttavat pyörän painoon ja hintaan. Käytetynkin pyörän ostaja hyötyy netistä, koska eri markkinapaikoista saa nopeasti selville tarjonnan ja hintatason.

Netistä löytyy myös ohjelmat pyörän mitoitukseen. Antamalla koneelle kehon päämitat ohjelma paitsi ohjeistaa oikean runkokoon, se myös laskee valmiiksi eri tyylisille ajoasennoille sopivat säädöt. Koneen antama mitoitus ei luonnollisetikaan ole absoluuttisen oikea, mutta on erittäin hyvä lähtökohta josta ajoasentoa voidaan lähteä ajokokemusten kautta hienosäätämään.

Pyörälenkin reitin voi suunnitella etukäteen netin karttapalvelujen avulla ja laskea eri reittivaihtoehtojen pituuksia. Nykyään voi jopa käydä virtuaalisesti paikan päällä katsomassa onko tiellä kestopäällyste ja vaikka opetella valmiiksi minkä näköisestä risteyksestä pitikään kääntyä. Harrastukseen enemmän vihkiytyneillä on pyörässään jopa navigaattori jolle suunniteltu reitti tallennetaan, mutta yhtä hyvin kartan oudosta reitistä voi printata netistä mukaan ajopaidan taskuun.

Sääolosuhteisiin sopivan pukeutumisen voi suunnitella netin sääennusteiden pohjalta ja ennen lenkille lähtöä voi vielä tarkistaa onko tilanne esimerkiksi saderintamien tai tuuliolosuhteiden suhteen ennallaan.

Netissä voi pitää sähköistä harjoittelupäiväkirjaa, jossa on suoritteen keston lisäksi karttapohjalle tallentuu reitti nopeuksineen ja korkeusprofiileineen, sykemittarin tallenteenkiin saa yhdistettyä samaan dataan. Datan perusteella voi seurata suoritusten ja kunnon kehittymistä, laskea eri harjoitteiden kestoja tai reittiosuuksien keskinopeuksia. Esimerkiksi sykemittarivalmistajilta löytyy netistä ohjelmia myös tavoitteellisempaankin kunnon kehittämiseen ja harjoitteiden suunnitteluun.

Kullakin lajilla on harrastajia yhteen kokoavia nettifoorumeita jossa harrastajat vaihtavat kokemuksiaan. Fillarifoorumi on oiva esimerkki toimivasta yhteisöstä. Palstalta löytyy vertaistukea joka tilanteeseen, oli kyse sitten tekniikasta, varusteista, ravinnosta, harjoittelumetodeista tai pyöräilytapahtumista. Myös yhteislenkit sovitaan foorumin palstalla.

Netti on siis tässäkin harrastuksessa suureksi avuksi niin aloittelijalle kuin kokeneemmallekin kammenpyörittäjälle. Tietotekniikka ei kuitenkaan ole kaikkivoipaa eikä varsinkaan liikunnassa itse tarkoitus. Edelleen pyörää pitää - tai siis saa - polkea ihan itse eikä endorfiinin maustamaa itsensä voittamisfiilistä tai muita liikunnan positiivisia terveysvaikutuksia saa foorumeilla surffatessa.


lauantai 2. heinäkuuta 2011

Takapihan zoolandia

Keittiömme ikkunasta avautuu näkymä pienelle peltoaukealle. Hyötyeläimiä siellä ei enää laidunneta, mutta maisema on silti kuin ympäri vuoden auki oleva eläintarha.

Orava syö ahomansikkaa - Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Nisäkkäistä hirvi ja valkohäntäpeura vierailevat pellolla viimeistään viljan kypsyessä, mutta viime aikoina pellolla on loikkinut kaunis metsäkauriskin. Viime kesänä oli hellyttävä nähdä kuinka kettuemo toi pentueensa oppitunnille ilta toisensa jälkeen. Välillä ketunpoikien tarmo kohdistui enemmän sisarusten kanssa telmimiseen kuin saalistamiseen.

Hiiri- ja tuulihaukka partioivat pellon yllä säännöllisesti. Tänä kesänä myös ruskeasuohaukka on seurannut ojanvartta silmä tarkkana. Perinteisesti erämaissa asuneet korppi ja palokärki uskaltautuvat nykyään ihmistenkin ilmoille. Vuodesta toiseen pellolla toistuva teeren soidin on yksi sykähdyttävimmistä kevään merkeistä.

Kesän korvalla huomasin ilokseni, että lapsuusvuosilta tuttu töyhtöhyyppäkin on löytänyt tiensä takaisin luoksemme. Muuttoaikaan myös sinisuohaukka näyttäytyy ja joutsenet viihtyvät pellolle nousseissa tulvavesissä. Lähijärvellä pesivä kuripariskunta käy pellolla aterioimassa läpi kesän ja tuo ennen syysmuuttoa poikasensakin näytille.

Yksi laji jonka paluusta en ole niinkään innossani on kyykäärme. Perimätiedon mukaan lähitienoo on ennen suorastaan vilissyt käärmeitä, mutta viimeiset vuosikymmenet ne ovat jostakin syystä loistaneet poissaolollaan. Nyt kyytä näkee yhä lähempänä kotioveamme.

Luonnon läheisyys on yksi maalla asumisen parhaista puolista. Eniten nautin siitä kun pystyn mahdollistamaan lapsilleni arkisia luontoelämyksiä. Näin he oppivat, että luonto ei ole mikään erillinen elämyspuisto vaan meidän oma elinympäristömme - sen tiedostamisessahan luonnon kunnioituksessa pohjimmiltaan on kyse.


Jos pidit tästä artikkelista, voit kiittää kertomalla siitä kavereillesi esimerkiksi Facebookin tai Twitterin kautta oheisten jakopainikkeiden avulla. Tai jätä kommentti, pidit sitten tai et. Kiitos!