lauantai 21. toukokuuta 2011

Kompostointi kannattaa

Kaupungissa asuessani en juuri kiinnittänyt huomiota syntyvän jätteen määrään. Oman osuuteni merkitys taloyhtiön jäteastioiden täyttymisessä oli huomaamaton ja astiat kuitenkin aina tyhjennettiin säännöllisesti niiden täyttöasteesta riippumatta. Omakotitaloon muutettuani olen konkreettisesti huomannut kuinka oleellisesti maatuvan jätteen kompostointi vähentää kaatopaikkajätteen määrää. Kierrätänhän mahdollisimman tarkasti muutkin jätteet, miksi en siis myös biojätteitä kun pystyn tekemään koko kierrätyksen omalla pihamaallani. Kompostin hajuhaitatkin ovat minimaaliset verrattuna sekajäteastiaan johon kipataan myös talousjätteet.

Kompostointi vaatii hieman viitseliäisyyttä, koska ilman huolenpitoa kompostiprosessi pysähtyy kompostin kastuessa, kuivuessa tai biomaterian loppuessa. Kompostoituessaan biomassa tuppaa tiivistymään, joten sitä on aika ajoin käännettävä, lisättävä kuiviketta ja tarvittaessa myös kompostiherätettä. Monet niksit oppii tässäkin asiassa käytännön kautta, mutta perusasiat löytää kootusti esimerkiksi Marttaliiton sivuilta.

Biojätettä kompostiin - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Ohessa muutama lisävinkki kompostoijan toimivaan arkeen:
  • Sopiva sekoitus puutarha- ja talousjätettä takaa tehokkaan kompostoitumisen. Koska puutarhajätettä ei synny ympäri vuoden, käytän ostokuivikkeen sijaan polttopuiden teossa syntyvää purun ja puutikkujen seosta joka on yhtäältä sopivan karkeaa mahdollistaakseen ilman kierron ja toisaalta imukykyistä kuivattaakseen sellaisenaan liian kostean kotitalousjätteen.
  • Talousjätekomposti on vielä ensimmäisen kierron jälkeen jäähtyessään raakaa ja liian voimakasta puutarhassa hyödynnettäväksi. Jälkikompostointiin olen tehnyt purkulaudasta katetun kehikon jossa mullan esiastetta välivarastoidaan vähintään puoli vuotta ennen käyttöä puutarhamullaksi. Kun kehikosta jättää vielä pohjan pois, pääsevät madot ja muut pieneliöt tekemään multakasassa tärkeää työtään.
  • Pitkä pakkaskausi tuppaa hyydyttämään minkä tahansa kotitalouskompostin, ellei uutta biomateriaalia tule kompostoitavaksi merkittäviä määriä. Hajotustoimintaa saa talvisaikaan vauhditettua hautaamalla kompostiin lämmintä vettä sisältävän kanisterin. Tällä konstilla olen saanut kompostin heräämään uudelleen leudommalla talvisäällä ja sen jälkeen komposti onkin taas pysynyt käynnissä yli parinkymmenen asteen pakkasissakin.
Jätelakia lukemattakin ymmärtää, ettei maatuvaa jätettä kannata kuskata kymmeniä kilometrejä. Kompostoinnin ansiosta sekajäteastian tyhjennystä voi harventaa tuntuvasti, mikä tuo kustannussäästöä. Myös seuduilla joissa ei ole talokohtaista keräilyä, saavat kompostoijat yleensä huojennusta jätemaksuihin. Tosin kalliin pikakompostorin hintaa saa näillä säästöillä kuolettaa vuositolkulla. Saahan kompostista toki lopputuotteena ilmaista ja ravinteikasta multaakin, mutta lapiolliseen multaa saa kompostiin tyhjentää monen monta biojäteastiaa - kompostoituessaan biojäte kun tuntuu lähes häviävän. Paras takaisinmaksu taitaa kompostoijalle tullakin edelleen henkisellä puolella.


Lue myös: Villatakki kompostorille

tiistai 10. toukokuuta 2011

Tukeeko työnantajasi työmatkapyöräilyä?

Työmatkojen taittaminen polkupyörällä kuulostaa suorastaan ihanteelliselta ratkaisulta ainakin silloin kun sää on suosiollinen ja etäisyydet kohtuullisia. Samalla kun työmatkat sujuvat ympäristöystävällisesti, saa hyötyliikuntaa ja erillisestä liikuntasuorituksesta vapautuva vapaa-aika tulee ikään kuin kaupan päälle.
Kilpapyörän keskiö- Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Kiireisessä arjessa mukavuus pääsee kuitenkin helposti niskan päälle. Esimerkiksi lapsen kuljetus polkupyörällä useamman kilometrin päähän päivähoitoon on monelle ainakin ympärivuotisena rutiinina liian vaativa ponnistus, puhumattakaan kymmenien kilometrien työmatkoista. Näistäkin haasteista selviäviä arjen sankareita löytyy, mistä heille hatun- tai pitäisikö sanoa kypärännosto.

Takavuosina, kun työmatkani oli muutamia kilometrejä, pyöräilin sen aina sulan maan aikaan. Tällä hetkellä työmatkani on kolmekymmentä kilometriä suuntaansa ja kynnys työmatkapyöräilyyn onkin jo huomattavasti korkeammalla. Toisaalta, ajan polkupyörällä vuosittain tuhansia kilometrejä, joten fyysisenä suorituksena ei nykyinenkään työmatkani pyöräillen ole mahdoton - ainakaan hyvällä säällä ja silloin tällöin toteutettuna. Jonkun kerran olen sitä kokeillutkin.

Toki tuntia aikaisempi herääminenkin vaatii jo ylimääräistä tahdonvoimaa, mutta itselleni kynnystä työmatkapyöräilyyn ovat nostaneet pikemminkin käytännön pikku hankaluudet kuin pitkä etäisyys. Hikiliikunnan jälkeen perillä pitäisi olla helppo peseytymismahdollisuus sekä tila jossa kuivattaa ja säilyttää varusteensa. Myös vaihtovaatteille olisi hyvä olla säilytystilaa jotta niitä ei tarvitse joka päivä kuljettaa mukanaan. Samat tarpeet ovat niillä jotka pystyisivät taittamaan työmatkansa sauvakävellen, rullaluistellen tai hölkäten. Pyöräilijälle myös kulkuvälineen turvallinen säilytys työpäivän ajan on yksi haaste.

Kannustankin työnantajia panostamaan näihin työmatkaliikuntaa tukeviin fasiliteetteihin. Myös työntekijöiden kannattaa ottaa asia avoimesti esille. Takaisinmaksu työnantajalle tulee nousevan työtehon kautta. Kokemuksesta tiedän että kun muut aloittavat työpäivänsä silmät ristissä, työmatkapyöräilijän päivä lähtee liikkeelle reippailun jälkeen heti täysillä.



maanantai 2. toukokuuta 2011

Onko puulämmityskin jo ympäristörikos?

EU:ssa valmistellaan direktiiviä, jossa määritellään päästörajat pientalojen tulisijoille. Direktiivi tulee edellyttämään uusilta takoilta ja muilta tulisijoilta niiden päästöjä ja hyötysuhdetta mittaavien testien läpäisyä. Arvioidaan, että jopa puolet Suomen yli miljoonasta tulisijasta saastuttaa enemmän kuin EU:n tulevat normit sallivat. Mitkä sitten ovat puun polton ympäristövaikutukset, kun niitä pitää oikein direktiivin voimin hillitä?

Takkatuli puulämmitys - Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Puun palamisesta muodostuu savukaasua, joka sisältää pääosin hiilidioksidia ja vettä sekä vaihtelevan määrän pienhiukkasia, häkää, hiilivetyjä ja muita terveydelle haitallisia yhdisteitä. Hiilidioksiditaseestaan puun polttaja saa kuitenkin puhtaat paperit, koska puun lasketaan sitoneen kasvaessaan vastaavan määrän hiilidioksidia kuin mitä sen poltossa vapautuu. Sen sijaan pienhiukkaset on nostettu puulämmittäjän syntilistan kärkeen.

Päästöjä muodostuu eniten käytettäessä kosteaa puuta tai muuta polttoon sopimatonta materiaalia - pientalon tulisija kun ei ole mikään jätteenpolttolaitos. Päästöjä muodostuu myös poltettaessa puuta liian pienellä tai suurella ilmamäärällä. Väärät polttoaineet ja väärät polttotavat nostavat pienhiukkaspäästöt jopa kymmenkertaiseksi. Puhtaassa palamisessa valtaosa savusta on vesihöyryä.

Tulenteko ja puun oikeaoppinen polttaminen alkaa olla katoavaa kansanperinnettä, koska tulenkäsittelyä ja tulisijojen käyttöä ei opita enää osana kotiaskareita kuten ennen. Ihmisistä on tullut tulenkäsittelyssä uusavuttomia. Näkisinkin, että neuvonta ja valistus ovat tässäkin asiassa avainasemassa. Ohjeita oikeanlaiseen tulisijojen käyttöön ja puun polttoon löytyy muun muassa nuohousalan keskusliiton verkkopalvelusta.

Suuntaus ja direktiivinkin taka-ajatus on toki oikea - satsaus polttotekniikkaan ja palamisen hallintaan näkyy ennen pitkää ilmanlaadussa. Tulisijakantahan kuitenkin uusiutuu ajanoloon ja tekniikka kehittyy koko ajan. Uusien tulisijojen päästöt ovat ilman direktiiviäkin noin puolet vanhojen tulisijojen päästöistä.

Puunpolton rajoituksissa onkin varottava joutumasta ojasta allikkoon. Haja-asutusalueilla etenkin vanhemmassa rakennuskannassa on normaalia että sähkölämmitys ja tulisijat täydentävät tosiaan. Niinpä puun polton rajoittaminen johtaa lisääntyvään sähköntarpeeseen, jolla myös on omat ympäristövaikutuksensa. Sähköriippuvuuttakaan ei voi määrättömästi lisätä. Toivottavasti olemme oppineet viimeaikaisista myrskytuhoista ja lumikuormien aiheuttamista sähkökatkoista edes sen, että syrjäseutujen sähköhuolto on haavoittuvainen. Taloudellisistakin näkökulmasta katsoen on oleellinen ero siinä, lämpeneekö mökki lähimetsästä kerätyillä puunrangoilla vai sähköpattereilla.


Jos pidit tästä artikkelista, voit kiittää kertomalla siitä kavereillesi esimerkiksi Facebookin tai Twitterin kautta oheisten jakopainikkeiden avulla. Tai jätä kommentti, pidit sitten tai et. Kiitos!