tiistai 12. huhtikuuta 2011

Koulurakennuksen kuolinkamppailu

Katson surullisena harmaassa kevätsäässä riutuvaa kouluvanhusta. Tuuli tuivertaa rakennuksen avoimissa oviaukoissa ja ikkunoissa. Vesi tippuu rikkinäisen katon läpi pehmittäen lautapermantoa säälimättömästi. Paljon iloa ja eloa nähnyt pallokenttä kasvaa nyt reidenvahvuista koivua ja ruostunut rekkitanko piiloutuu kuusinäreikön sisään.

Autiotalon ovi - Copyright Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Koulun karu kohtalo riipaisee sydäntä, etenkin kun tietää kuinka merkittäviä ponnistuksia sen saanti kylälle aikoinaan vaati. Omaa koulua oli anottu jo ennen yleistä oppivelvollisuutta, koska usean kunnan rajamailla asuville kylän lapsille konkreettisesti pitkä opintie koettiin sivistyksen leviämisen esteeksi. Vihdoin 1930-luvun alussa kunnat pääsivät sopuun koulun rakentamisesta ja upea hirsirakennus nousi kylän parhaalle paikalle. Tulevaisuus näytti valoisalta, ja 1950-luvulla koulu sai vielä laajennusosankin.

Koulun opettajilla oli kyläyhteisössä keskeinen rooli. Näiden kansankynttilöiden aktiivinen toiminta edesauttoi mm. postinkannon laajentamista viiteen päivään viikossa ja puhelinosuuskunnan perustamista. Opettaja edisti aikanaan myös koulun ja sitä myöten koko kylän sähköistystä. Koulusta tuli kylän toiminnan keskus ja varsinaisen koulutoiminnan lisäksi tiloja käytettiin mm. kylän nuorisoseuran, lähetysompeluseuran, sekakuoron ja pienviljelijäyhdistyksen tilaisuuksiin. Koululla vietetyt äitienpäiväjuhlat olivat kylällä vuoden kohokohta.

Nyt koulu on hylätty ja jätetty termiittien armoille. Autio rakennus kaukana kaupungista houkuttaa monenlaista kulkijaa ja se saakin toimia milloin nuorison biletysmestana, milloin värikuulasotajoukkojen taistelutantereena. Uudempi lautarakenteinen osa koulusta on raiskattu jo romahtamispisteeseen, mutta 1930-luvun hirsirakennus seisoo vielä ryhdikkäästi paikallaan, kiitos katon tehneen peltisepän.

Toivon, että tämä kunniakkaan historian omaava rakennus saisi arvoisensa lopun. Pystyisitkö sinä antamaan terveille, käsin veistetyille kuuden tuuman hirsille uuden elämän? Tai tiedätkö jonkun jolla olisi taitoa ja tahtoa päästää kouluvanhus kärsimyksistään?


Jos pidit tästä artikkelista, voit kiittää kertomalla siitä kavereillesi esimerkiksi Facebookin tai Twitterin kautta oheisten jakopainikkeiden avulla. Tai jätä kommentti, pidit sitten tai et. Kiitos!

2 kommenttia:

  1. Silmin surullisin katselee oviaukosta kuluneesta aika mennyt nykypäivää.

    VastaaPoista
  2. Kiva kun kävit vierailulla....
    näin se maailma menee...mikään entinen ei enää kiinnosta...ketään. Iloista pääsiäisaikaa..

    VastaaPoista