sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Älykkäät sähköverkot - totta vai tarua?

Viranomaiset ja poliitikot kehuvat kilpaa kuinka Suomessa ollaan sähkönkäytön seurannassa edelläkävijöitä kuluttajien siirtyessä automaattisen mittariluennan piiriin. Uuden mittausasetuksen mukaan vajaan kolmen vuoden kuluttua 80% mittauskohteista on tuntikohtaisen kaukoluennan piirissä. Puhutaan älykkäistä verkoista jotka nämä kuluttajille asennettavat älykkäät mittarit osaltaan mahdollistavat.

On kuitenkin muistettava käytännön realiteetit. Ensinnäkin, kuinka moni kotitalous on oikeasti kiinnostunut sähkönkäytöstään tuntitasolla? Kuinka moni on esimerkiksi valmis lykkäämään aamukahvin keittoaan sen vuoksi että kahvin keittoon käytetty sähkö maksaa aamutunneilla kymmenen senttiä enemmän kuin tuntia – kahta myöhemmin? Kuinka moni sähkökiukaan käyttäjä antaa sähköpörssin päättää saunomisaikansa? Luulen että hyvin harva, vähemmistö joka tapauksessa. Nykyihminen on liian mukavuudenhaluinen – vai onko sähkö liian halpaa?
Verkosto - Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi

Toisaalta, monissa jakeluyhtiöissä lain velvoite täytetään rimaa hipoen eikä esim. kotitalouksien kuormien ohjausmahdollisuutta hyödynnetä. Mitta- ja ohjauslaitteiden asentaja eli sähkön siirtäjä kun on tässä asiassa täysin statisti. Kuormanohjaushan edellyttäisi teknisten valmiuksien lisäksi rajoituksen toteutuksesta ja hyvityksestä sopimista sähkön myyjän ja asiakkaan välillä. Tässä paljon puhutussa kysyntäjoustossa on siis kyse kuluttajan saamasta hyvityksestä siitä että tämä antaa myyjälle oikeuden rajoittaa valittujen kohteittensa sähkönkäyttöä sovittujen kriteerien täyttyessä. Mistä löytäisin edes yhden sähkönmyyjän jolla on tämän toimintamallin mahdollistava sähkönmyyntituote?

Epäilemättä vielä tulee aika jolloin visiot älyverkkojen mahdollisuuksista pienkuluttajalle kulutusjoustoineen, sähkövarastoineen ja mikrotuotantoineen toteutuvat - mutta kuinka pian? Etukäteen tehtävä tekniikkainvestointi mahdollisia tulevia käyttötarpeita silmälläpitäen ei yleensä kannata. Kaikkien verkkoyhtiöiden on kuitenkin asetuksen mukaan luotava järjestelmä joka mahdollistaa joka kodin mittaustiedon keruun ja välittämisen.

Meneillään on suurin jakeluverkkojen muutoshanke Suomessa sitten maaseudun sähköistämisen. Sen kokonaiskustannukset - puolesta miljardista miljardiin euroa - maksavat kaikki sähkönkäyttäjät siirtomaksuissaan. Tämä on kova hinta jos tuloksena on vain mahdollisuus korvata arviolasku ajantasainsella sähkölaskulla, joka sekään ei kaikkia kuluttajia edes miellytä. Kuluttajan pitää saada pian muutakin konkreettisia hyötyjä joita älykäs sähköverkko kiistämättä mahdollistaa. Aloitetaan vaikkapa sähkön toimitusvarmuuden parantamisesta.


Jos pidit tästä artikkelista, voit kiittää kertomalla siitä kavereillesi esimerkiksi Facebookin tai Twitterin kautta oheisten jakopainikkeiden avulla. Tai jätä kommentti, pidit sitten tai et. Kiitos!

9 kommenttia:

  1. Kylläpä tuntuu korkealentoiselta jargonilta taas tämäkin. Että Suomi nousuun huipputekniikalla (vertaa wap-kännykät). Älykäs sähköverkko kertoo pesukoneelle, että nyt olisi hyvä aika pistää pyykit pyörimään. Kun tällainen verkko oikeasti olisi tarpeen, on tekniikka tietysti taas vanhentunutta ja kuluttajien pitää maksaa "hieman" lisää. Kukas niitä mittareita valmistaa?

    VastaaPoista
  2. Nyt asennettavat uudet mittarit kykenevät ohjaamaan kiinteistön kohteita sähkökeskuksesta lähdöittäin. Vaihtoehtoisia tekniikoita on tulossa sähköä käyttävien laitteiden yhteyteen, esim. http://therecorporation.com/ Monet kodinkonevalmistajat kehittelevät älyä itse laitteisiin - esim. jääkaapin oppimaan että se avataan aamulla tiettyyn aikaan joten jäähdytys kannattaa ajoittaa sen mukaan. Ongelma on juuri tuo kilpailevien tekniikoiden moninaisuus ja se fakta että uusinkin tekniikka vanhenee yhä nopeammin.

    VastaaPoista
  3. Mittareissa ja niiden luentajärjestelmissä kyllä löytyy valikoimaa, Suomessa käytetään mm. sellaisten valmistajien tuotteita kuin Aidon, Iskra, Kamstrup ja Landis+Gyr.

    VastaaPoista
  4. Eiköhän etäluennassa ole kyse siitä , että ajan kanssa laskutus tapahtuu todellisen hinnan mukaan joka huippu kulutuksen aikana on paljon suurempi kuin kuluttajan maksama hinta.

    VastaaPoista
  5. Se on vastaisuudessa asiakkaan valinta. Etäluettavienkin mittareiden aikakaudella asiakas voi valita tuotteen jossa on tasaerälaskutus. Keskihinnassa myyjä on luonnollisesti huomioinut hintapiikit ja niiden suojauskustannukset.

    VastaaPoista
  6. "Nyt asennettavat uudet mittarit kykenevät ohjaamaan kiinteistön kohteita sähkökeskuksesta lähdöittäin."

    Nimenomaan kuormaa voidaan ohjata lähdöittäin, SÄHKÖASEMALTA. Tarkoittaen sitä, että vähintään 100-1000 asiakasta lähtee verkosta kerrallaan pois.

    Mittareissa ei ole juurikaan kuormanohjaukselle mahdollisuuksia. Tämä on selvä askel taaksepäin, sillä noin vuosikymmen sitten asennettiin tariffinohjauslaitteita, joissa oli kolmea kosketinta asiakkaan käytössä.

    Kuorman ohjaus jäänee kokonaan asiakkaan ongelmaksi ja mittari mittaa vain tuntikulutuksen ja lasku tulee perässä. Sääli, sillä verkkoyhtiöillä olisi olemassa järjestelmä, jolla kuormia pystyisi ohjaamaan.

    Jokaiselle tunnille määritellään nordpoolin(sähköpörssi) mukainen hinta. Mittari mittaa tuntisarjan, josta näkyy monta kWh on kulutettu minäkin tuntina. Esimerkiksi äkilliset pakkaset tai vaikka olkiluodon tippuminen verkosta nostavat sähkön hinnan tähtitieteelliseksi.

    VastaaPoista
  7. Kyllä useimpiin uusiin mittareihin saa nimenomaan tuon vanhaa tariffiohjausta vastaavan ohjausominaisuuden. Sähköasemalta käsin tapahtuvaa ohjausta ei käytetä kuin kriisitilanteessa.

    VastaaPoista
  8. Satojatuhansia karvalakkimalleja on suomenniemelle kuitenkin asennettu..

    VastaaPoista
  9. "Satojatuhansia karvalakkimalleja on suomenniemelle kuitenkin asennettu.." Onko taas turhempaa/tyhjempää kommenttia :D

    VastaaPoista