sunnuntai 2. tammikuuta 2011

Totuus ilmalämpöpumpuista

Ilmalämpöpumppu ei yksin riitä

Ilmalämpöpumppuja asennetaan suomalaiskoteihin kiihtyvällä tahdilla. Eikä ihme, lämpöpumpulla voidaan tuottaa lämpöä huomattavasti edullisemmin kuin tavanomaisella sähkölämmityksellä jota se useimmissa tapauksissa korvaa – näin omallakin kohdallani. Myös useat öljylämmittäjät ovat löytäneet ilmalämpöpumpun hyödyt.

Ensisijaisesti ilmalämpöpumpun hankkija haluaakin investoinnillaan hillitä asumisensa energiakuluja, mutta etenkin vanhoissa asunnoissa se myös nostaa asumismukavuutta tasoittamalla lämpötilaeroja. Useimmille myös ILP:n jäähdytysominaisuus tulee ”kaupan päälle”.

Ilmalämpöpumpun akilleen kantapää on sen säiden kylmetessä pienenevä hyötykerroin, minkä vuoksi ILP on aina käytännössä täydentämässä jotakin muuta lämmitysmuotoa. Tai oikeammin sanottuna ILP pitää säätää siten että alkuperäinen lämmitysmuoto korvataan mahdollisimman suurelta osin lämpöpumpun tuottamalla energialla. Lämpöpumpun aikaansaama ilmavirta myös levittää muiden lämmönlähteiden tuottamaa lämpöä, joten esim. tulisijat sopivat hyvin yhteen ILP:n kanssa.

Harkinta maksaa vaivan

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö - Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Ilmalämpöpumppu säästää energiaa vain oikein asennettuna ja oikein käytettynä. Sekä asuntojen erilaiset pohjaratkaisut että olemassa oleva lämmitysjärjestelmä vaikuttavat ILP:n energiansäästöpotentiaaliin. ILP:in hyödyt voidaan hukata esim. sijoittamalla pumppu lämmön leviämisen kannalta väärään paikkaan. Asennuspaikassa saatetaan esimerkiksi päätyä lämmitys- ja jäähdytystarpeen vuoksi kompromissiratkaisuun joka ei toimi kunnolla kummassakaan moodissa. Pahimmillaan sisä- tai ulkoyksikkö asennetaan niin että asumismukavuus kärsii ja energiansäästö jää nimelliseksi.

Ammattitasoisella asentajalla toki ovat perusasiat hallussa, mutta kasvava markkina vetää mukaansa myös helppoheikkejä jotka myyvät halvalla Suomen olosuhteisiin sopimattomia laitteita ja asennuskin saatetaan hoitaa vasemmalla kädellä. Ennen päätöstä kannattaakin kuunnella myyntimiesten lisäksi kokeneempia käyttäjiltä joilta saa vinkkejä niin laitevalinnan kuin asennuspaikankin suhteen.

Jokin painoarvo on myös laitteen ulkonäöllä; eihän lämpöpumppu mikään koristus ole. Ainakin moderniin sisustukseen sulautuvia mallejakin on, mutta yleensä valmistajalla on etusijalla joko muotoilu tai tekniset ominaisuudet, molempia ei tahdo saada samassa paketissa. Vaikka ulkonäkö olisikin sivuseikka, en kuitenkaan suosittelisi esitteissä viljeltyjä asennuksia olo- tai makuuhuoneeseen sisäyksikön puhallusäänen ja ilmavirran voimakkuuden vuoksi. Myyjän korostamat hiljaiset desibelimäärät pätevät vain kun puhallusvoimakkuus on pieni, ja tällöin lämpö taas ei leviä.

Ulkonäköseikat on otettava huomioon myös ulkoyksikön asennuspaikassa. Ulkoyksikköä ei tule naamioida koteloimalla, koska ilman pitää päästä liikkumaan sen ympärillä. Kompressorin äänen johtuminen rakenteita pitkin voidaan ehkäistä sijoittamalla ulkoyksikkö erilliselle jalustalle. On myös mietittävä mihin kennoston sulatuksessa syntyvä vesi johdetaan.

Asennuksen jälkeen optimaalisten säätöjen löytämiseen kannattaa uhrata jonkin verran aikaa jotta ilmavirtaus saadaan edesauttamaan lämmön leviämistä parhaimmalla tavalla. Sinänsä ilmalämpöpumppu on huoleton ja eikä vaadi käyttäjältään tekniikan tuntemusta. Sisäyksikön kennoston säännöllinen imurointi on tärkein huoltotoimenpide.

Pitävätkö mainosmiesten puheet paikkaansa?

Selvittääkseni myyntimiesten puheiden todenperäisyyden laskin jälkikäteen ILP:n vaikutuksen pääosin sähköllä lämpiävän taloni energiankäyttöön. Vertailudatana minulla oli talouteni sähkönkäyttö vuosi ennen ja jälkeen ILP asennuksen. Eri vuodet normeerasin yhteismitalliseksi ulkolämpötiloihin pohjautuvien lämmitystarvelukujen avulla. Muilta osin sähkön samoin kuin tulisijojen käyttö oli kumpanakin vuonna samalla tasolla.

Laskennan tulos oli, että talouteni sähkönkäyttö ja siten myös sähkölasku pieneni ILP:n myötä neljänneksellä. Kun erottelin vielä lämmitykseen kuluvan sähkön arvioimalla ns. taloussähkön kesäajan sähkönkäytön perusteella, sain selville, että lämmitykseen käytettävä sähköenergia pieneni kolmanneksella. Säästö on siis merkittävä ja lähellä mainosten lupauksia, vaikka taloni pohjaratkaisu ei mahdollista ILP:n energian hyödyntämistä kaikissa huoneissa.

Viime kesänä tuli todennettua sekin, että kunhan jäähdytystoimintoa käyttää vain tosi tarpeeseen, on lisäkustannus marginaalinen verrattuna pumpun lämmityskaudella tuomaan säästöön.

Energiakustannusten nousu on lämpöpumpputekniikan paras myyntimies. Toisaalta sähkön hinta tuntuu nousevan siihen tahtiin että vaikka energiaa lämmitykseen kuluu yhä vähemmän, vuosikustannus kapuaa pian samalle tasolle kuin ennen ILP:in ostoa.


Sinua saattaa kiinnostaa myös nämä:

10 kommenttia:

  1. Useimmissa asennuspaikoissa ulkoyksikön alle karttuva jääkin on hoidettava jotenkin pois. Itse käytän muovista ammetta josta jää on helppo irrottaa. Paukkupakkasilla sulamisvesiä ja jäätä karttuu hiljakseen, mutta ilmankosteuden noustessa hämmästyttävän paljon.

    VastaaPoista
  2. Tuo viimeinen pitää paikkansa, myös muualla. Mitä enemmän säästetään sen enemmän täytyy hintaa nostaa, sehän on selvä, ei ne pörssiyhtiöt sitä siedä että osavuosikatsaukset kääntyvät alaspäin.
    Ihan sama autoilussa, turha on kuvitella että sähkö-auto tulee halvemmaksi ajan myötä. Kunhan ne yleistyvät niin veroa vaan lisää.
    Milloinkahan tulee ilmalämpöpumppuverolippu käyttöön??

    VastaaPoista
  3. Niin se taitaa olla että jostakin ne verovarat aina kerätään. Mutta voihan verotuksella sentään ohjata kulutusta.

    Sitä että sähkö on auton käyttövoima on hyväksyttävämpi kuin lämmönlähteenä ihmettelin toisessa blogikirjoituksessani
    http://viestitin.blogspot.com/2010/11/hyva-paha-sahkoenergia.html

    VastaaPoista
  4. Käyttäjän toimet vaikuttavat paljon saavutettaviin säästöihin. Olen monesti kuullut että pumppua käytetään säästeliäästi, ettei sähköä kulu niin paljoa. Ja koko ajan on kuitenkin sähköpatterit päällä. Tai että niitä sähköpattereita ei ole säädetty pienemmälle ja toisaalta pumpun pyyntilämpötila on verrattain alhainen. Silloin pumppu puhaltelee vienosti ja lähinnä pyörittää ilmaa eikä lämmitä sitä.

    VastaaPoista
  5. Tuo Energiapihin esimerkki on tyypillinen virhe. Vaikka pumppu olisi ensiluokkainen ja vielä asennettukin oikeaan paikkaan, se ei kykene tuomaan säästöjä jos lämmönlähteet aktivoituvat kustannusten kannalta väärässä järjestyksessä.

    Lisäksi ILP:in puhallus jätetään monesti automaattiselle säädölle, jolloin se lakkaa lämmittämästä kun saa ympäröivän ilman halutun lämpöiseksi. Itse suosittelenkin kiinteää puhallusnopeutta ainakin malleissa joissa lämpötila-anturi on sisäyksikössä eikä kaukosäätimessä.

    VastaaPoista
  6. Viime kesänä huomasimme, että pelkkä puhallus riitti pitämään suurimman osan talosta mukavan viileänä. Kannattaa kokeilla; energiankulutus puhalluksella vie huomattasti vähemmän energiaa kuin jäähdytys-toiminto.

    Paula

    VastaaPoista
  7. Hyvä havainto Paula. Toimiihan se ILP toki tuulettimenakin jos sisäyksikölle on kerran haettu hyvä paikka josta ilmavirta leviää.

    VastaaPoista
  8. Ilmalämpöpumpun käyttäminen asunnon viilentämiseen on kiinostanut ja erityisesti viime vuosina myös houkuttanut minua.

    Viilentämisessä pitää kuitenkin pitää järki kädessä. Taloyhtiöt, joihin näitä pumppuja on alettu asennella viilentämistarkoituksiin, ovat alkaneet vaatia asentavilta osakkeenomistajulta sitoumuksen vastata mahdollisista kosteusongelmista ja -vaurioista.

    Tällainen velvoite heillä on luonnollisesti ilman sitoumustakin, mutta sitoumus korostaa vastuuta ja panee harkitsemaan sitä. Kun ilman lämpötilaa alennetaan, kosteutta tiivistyy. Tiivistyykö sitä sellaisia määriä, että siitä pitäisi olla huolissaan, sitä en osaa sanoa kun en ole nähnyt faktaa asian tiimoilta.

    VastaaPoista
  9. Kesäinen viilennystarve on vain joitakin asteita, joten liekö tuo lämpötilaerosta johtuva kosteus ongelma. ja ilmalämpöpumpunhan saa tarvittaessa myös kuivaamaan ilmaa joka tapahtuu pienemmällä energiamäärällä kuin viilennys.

    Luulenkin, että tuossa taloyhtiön sitoumuksessa ajetaan takaa kosteutta jota sisäyksikön huurteen sulatuksessa syntyy kun ILP:iä käytetään jäähdytyksellä. Sulamusvesi pitää ohjata viemäriin tai ulos.

    VastaaPoista
  10. Tiedoissa on ilmiselviä ristiriitoisuuksia. Ensinnäkin sähkölasku ei putoa samassa suhteessa kuin kilowattitunnit. Kiinteät kuukausimaksut pysyvät samoina. Lisäksi on omituista jos lämmityssähkö putoaa kolmanneksella (33%) niin koko sähkönkulutus putoaisi neljänneksellä. Vattenfallin mukaan lämmitys muodostaa sähkölämmitteisen ok-talon sähkönkulutuksesta 53% (neljä henkeä). Jos lämmitykseen käytetyt kWh:t laskee 33%:lla muodostaa säästöksi 17-18% kWh:sta. Siis alle viidesosan. Jotta 1/3 ja 1/4 säästö toteutuisi, pitäisi lämmityksen osuuden olla peräti 75% sähkönkulutuksesta.

    VastaaPoista