sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Hyvä paha sähköenergia

Sähköautoista povataan tulevaisuuden energiaratkaisua liikenteeseen. Kuulostaakin järkevältä että keskistetysti ja mahdollisimman ympäristötehokkaasti tuotettu sähkö korvaa autojen voimanlähteenä fossiilisen polttoaineen ja näin jopa miljoonat yksittäiset päästölähteet.

Saman logiikan pitäisi päteä myös omakotitalojen lämmitykseen. Isoissa voimaloissa päästöt on hallittavissa paremmin kuin esim. talokohtaisissa öljykattiloissa joita on edelleen lähes neljänneksessä Suomen taloista. Sähkölämmittäjiä kuitenkin syyllistetään ja uhataan yhä uusilla veronkorotuksilla.Eroaako sähköautoissa käytettävä sähkö jotenkin lämmitykseen käytettävästä sähköstä?

Yhä suurempi osa Suomen sähköstä tuotetaan päästöttömillä energiamuodoilla ja nykyaikainen polttotekniikka mahdollistaa enenevissä määrin biomassan käytön myös turpeen ja kivihiilen kanssa. Useissa tapauksissa energia tuotetaan sähkön ja lämmön yhteistuotannolla hyvällä kokonaishyötysuhteella ja sähkö saadaan ikään kuin kaukolämmön tai prosessihöydyn kylkiäisenä.

Sähkölinja auringonlasku - Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Uudisrakentajalla on vara valita mieleinen ja kestävä lämmitysratkaisu, kuten maalämpö tai taajamassa juuri kaukolämpö. Vanhoissa taloissa ovat helppokäyttöiset sähköpatterit usein ajanoloon tulleet täydentämään tulisijoilla toteutettua puulämmitystä parantaen tasaisen lämmöntuoton myötä asumismukavuutta. Monelle näistä talouksista siirtyminen esim. maalämmön hyödyntämiseen edellyttäisi uutta vesikiertoon perustuvaa lämmönjakoratkaisua ja siten ylitsepääsemättömän kokoluokan investointia. Ei pidä unohtaa että sähkölämmitteinenkin talo voi olla energiatehokas - monet uusista matalaenergiataloistakin lämpiävät sähköllä.

Maailma ei siis ole tämänkään asian suhteen mustavalkoinen. Kuluttajien käyttäytymistä voi ja pitää toki ohjailla järkevään suuntaan, mutta samalla on muistettava että talojen lämmitysratkaisut ovat pitkäjänteisiä investointeja, joten myös ohjausmekanismeilta vaaditaan avarakatseisuutta. Eikä kaiken tarvitse aina olla uutta; vanhojenkin rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa monin keinoin - lämmitystavasta riippumatta.


Jos pidit tästä artikkelista, voit kiittää kertomalla siitä kavereillesi esimerkiksi Facebookin tai Twitterin kautta oheisten jakopainikkeiden avulla. Tai jätä kommentti, pidit sitten tai et. Kiitos!

3 kommenttia:

  1. Kannaoton perusteella painottaisin erityisesti tuota energiatehokkuuden parantamista vanhoissa taloissa koska säästetty energia on käytännössä halvinta lämmittämistä. Itse toteutin omaan asuntooni routaeristeiden lisäämisen ja samalla lattiat lämpenivät aivan uuteen tasoon. Lisänä oli ulko-ovien lämpöeristeiden vaihtaminen ja tietysti runkojen oikaisu tiivistyksineen, eli uretaanilevyä villojen tilalle, saranoita suoraa ja hieman uutta tiivistettä. Tuo lämpölaskun seuranta ei ole oikein helppoa kun talvet vaihtelevat, mutta kun asumisolosuhteet paranevat niin kyllä varmasti siinäkin energiaa säästyy ja pienellä rahalla.
    Tärkeintä on kuitenkin oma usko säästämiseen sillä epäilijät eivät usko mihinkään ja aina löytyy selitys jokaiseen asiaan.

    VastaaPoista
  2. Eri vuosia pystyy vertaamaan normeeraamalla lämmitystarve lämpötilamittausten avulla. Kun sähkönkäyttö ennen ja jälkeen toimenpiteen on samalla viivalla, on todiste energiansäästöstä selkeä.

    VastaaPoista
  3. Laskin ilmalämpöpumpun vaikutuksen sähkölaskuuni normeeratuilla lämmitystarveluvuilla:

    http://viestitin.blogspot.com/2011/01/totuus-ilmalampopumpuista.html

    VastaaPoista