sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Elvytystä ajonopeuksien taantumaan

Autot kehittyvät koko ajan turvallisemmaksi ja kevyelle liikenteelle rakennetaan omia väyliään mutta ajonopeuksia suitsitaan yhä tiukemmin. 40 km/h rajoituskylttejä on alkanut ilmaantua yhä enemmän, jopa naurettava 30 km/h on otettu käyttöön. Kohtahan sitä saa ylinopeussakot polkupyörälläkin! Myös isompien teiden risteysalueilla näkee entistä enemmän 60 km/h rajoituksia ja pudotetuista nopeuksista kertovat liikennemerkit hivutetaan vuosi vuodelta yhä kauemmas varsinaisesta risteyksestä.

Nyt kaikki tienkäyttäjät saavat kärsivä siitä että rajoitukset säädetään sen kahelimman kuskin mukaan. Ja silti onnettomuuksia tapahtuu. Niin kauan kun ajonopeus on nollaa isompi, on riski olemassa. Luonnollisesti yksikin liikenteen uhri on liikaa, mutta toisaalta nyky-yhteiskunta edellyttää liikkumista ja sujuva liikkuminen on myös turvallista. Kaaharille on se ja sama mitä nopeusrajoituskyltissä lukee kun sille päälle sattuu.

Paljon liikennemerkkejä - Kuvatoimisto Albumi - www.albumi.fi
Liikenneministeri Vehviläinen toi esiin poliitikolta ennennäkemättömän rohkean ajatuksen talvinopeusrajoitusten nostosta. Vaikka esiintulon takana olisikin vain politiikkaa ja populismia, voi talvinopeusrajoitukset ihan oikeastikin kyseenalaistaa. Vai väittääkö joku tosissaan että suurimman turvallisen ajonopeuden voi päättää etukäteen toimistotyönä?
Pitäisihän tienkäyttäjälläkin olla jonkinlainen vastuu, koska tienpitäjä ei voi taata samoja ihanneolosuhteita säällä kuin säällä. Kesäinen ukkoskuuro pudottaakin ajonopeudet valtateillä ihan itsestään ilman nopeusrajoitusten muutosta. Kun talvinen ajokeli on tarpeeksi huono, on talvinopeusrajoituksenkin mukainen ajonopeus liikaa.

Jos ajonopeuksia yleensä pitää rajoittaa – mikä myös voidaan kyseenalaistaa - ovat Vehviläisenkin kannanoton taustalla olevat kelin mukaan muuttuvat nopeusrajoitukset seuraavaksi paras ratkaisu. Tekniikkaa pidetään kalliina, mutta autoilijoilta peritään niin mittava määrä maksuja autoveroina, ajoneuvoveroina, käyttövoimaveroina ja polttoaineveroina että tuskin niitä kaikkia saisi edes Suomen tieverkostoon uppoamaan.



3 kommenttia:

  1. "Vai väittääkö joku tosissaan että suurimman turvallisen ajonopeuden voi päättää etukäteen toimistotyönä? "

    Ei varmasti voi, kaikkien ajajien ja ajoneuvojen sekä kaikkien kelien ja valaistuksien suhteen. Tuo lauseesi sisältää kuitenkin aivan tunnetun rajanveto-ongelman, johon vastauksena kaikissa muissakin asioissa kirkko pannaan keskelle kylää ja sillä siisti.

    Ei kukaan voi sanoa, onko nuorten alkoholin ostamisen ikäraja, ajokortin samisen ikä tai seksuaalisen kanssakäymisen suojaikäraja oikeita, ja tuskin kaikien kohdalla ovatkaan. Yhteiskunta kuitenkin toimii näin, ja näillä mennään.

    Mielestäni on aivan turhaa toistella vuodesta toiseen yleisellä tasolla tuota "kuka voi sanoa mikä on turvallista". Se perustuu väärään ymmärrykseen siitä, miten yhteiskunta toimii.

    Takavuosina Tampereella perustettiin liikenneturvallisuusyhdistys, jonka johtoajatus oli, että nopeudella ei ole mitään tekemistä liikenneturvallisuuden kanssa. Turvattomuutta aiheuttavat päinvastoin ne, jotka ajavat nopeusrajoitusten mukaan, koska ovat samalla niin tyhmiä että eivät osaa liukkaallakaan ajaa oikeaa tilannenopeutta, kuten älykkäät hallittujen ylinopeuksien ajajat aina osaavat.

    Liikenneturvallisuusyhdistyksen toiminta loppui, kun sen puheenjohtaja kuoli ajettuaan Tampereen kehäväylällä moottoripyörällä hillitöntä ylinopeutta pahki hirveen. Viimeisissä yhdistyksen sivuilla esitetyissä kommenteissa pahoiteltiin puheenjohtajan kohtaloa, ja todettiin että hänen kuolemaansa tultaisiin käyttämään aas puolustamaan nopeusrajoituksia, joita ei tarvita ja jotka eivät tuo ketään takaisin.

    VastaaPoista
  2. Nopeusrajoitusten nostajien näkökulma tuntuu usein hyvin suppealta. Aivan kuin kokemusta ei löytyisi lainkaan oman auton ulkopuolelta ja arkirealismikin olisi vähän hukassa. Liekö syynä se, että äänessä ovat nimenomaisesti ne, joille riskin tunnistaminen muutenkin on hankalaa.

    Nopeuksien nostaminen kaventaa marginaaleja ja heikentää entisestään kevyenliikenteen asemaa teiden varsissa. Traktorit, perävaunut ja mopot liikkuvat myös entisillä nopeuksillaan, kuten tekevät hirvieläimetkin.

    Myös vastaantulevan liikenteen nopeus kasvaa, jolloin ohitukseen käytettävissä oleva matka lyhentyy. Hitaamman liikenteen myötä ohitustarve vain lisääntyy. Tällä hetkellä suurimman sallitun nopeuden ja hitaimpien ajoneuvojen ero moottoriteillä on jo 40 km/h tunnissa. Näistä syistä Suomessa on eräillä moottoriliikenneteillä nopeusrajoitus pudotettu 80:aan - hyvin tuloksin.

    Turvallisuuden myötä autojen paino on kasvanut ja joistakin muusta - kenties psykologisesta - syystä renkaat leventyneet. Näin ollen liikenteen melu alkaa jo olla melkoinen haittatekijä, joka nopeuksien noustessa leviää aina vain kauemmaksi tiealueesta. Mutta tokkopa tällä on väliä, sehän tapahtuu jossain oman auton ulkopuolella.

    VastaaPoista
  3. Nopeustaantuman korjaamisestahan tässä oli puhe.
    Tokkopa kukaan tosissaan haaveilee nopeusrajoitusten pitkän aikavälin nostosta. Palautetaan ne nyt vaikka ensi vaiheessa kymmenen vuoden takaiselle tasolle.

    VastaaPoista